Jo 1,5 miljoonalla suomalaisella on Ruokaviraston koordinoiman hygieniapassijärjestelmän mukainen hygieniapassi. Tieto elintarviketyössä vaadittavasta elintarvikehygieniasta ja ruoan turvallisesta käsittelystä on lisääntynyt. Monet hankkivat hygieniapassin vapaaehtoisesti, vaikka elintarvikelainsäädäntö ei sitä edellyttäisi.
Elintarvikealalla työskentelevien on hallittava elintarvikehygienian perusasiat, jotta elintarvikkeita osataan käsitellä turvallisesti. Elintarvikkeiden oikealla käsittelyllä vaikutetaan merkittävästi elintarvikkeiden säilyvyyteen ja turvallisuuteen.
Lainsäädännön mukaan työntekijä tarvitsee hygieniapassin, jos hän työssään käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita elintarvikehuoneistossa, kuten ravintolassa, elintarvikemyymälässä tai ruokatehtaassa. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esimerkiksi maito, liha ja kala.
Kiinnostus elintarvikkeiden oikeaan käsittelyyn kasvanut
Hygieniapassijärjestelmä on lisännyt myös muiden kuin elintarvikealalla työskentelevien kiinnostusta elintarvikehygieniaan. Ruokaa osataan käsitellä turvallisesti myös kotona.
Suomen ainutlaatuinen hygieniapassijärjestelmä on luotu edistämään elintarviketurvallisuutta. Hygieniapassijärjestelmä kehitettiin vuonna 2002, kun lainsäädäntö velvoitti elintarvikealan yrityksiä ohjaamaan ja kouluttamaan työntekijöitään.
Ruokaviraston hyväksymiä hygieniapassitestaajia toimii noin 1300 eri puolilla Suomea. Vuosittain järjestetään noin 10 000 testitilaisuutta ja myönnetään keskimäärin noin 60 000 hygieniapassia.
Ruokavirasto vastaa hygieniapassijärjestelmästä ja ylläpitää sitä. Ruokavirasto ohjaa ja valvoo hygieniapassitestaajien toimintaa. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat hygieniaosaamisen velvoitteen toteutumista elintarvikealan yrityksissä, kuten ravintoloissa, suurkeittiöissä ja elintarviketehtaissa.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Satu Meririnne, satu.meririnne@ruokavirasto.fi
erityisasiantuntija Tuula Koimäki, tuula.koimaki@ruokavirasto.fi