Ruoka-allergiassa reaktio voi tulla ruoan nauttimisen lisäksi siihen koskemalla tai hengitysilman välityksellä. Yleisimpiä ruoka-allergian oireita ovat ihottuma, limakalvojen turvotus ja suolisto-oireet. Äkillinen ja vakava allerginen reaktio eli anafylaktinen reaktio on ruokayliherkkyyden vaikein muoto, joka vaatii nopeita hoitotoimenpiteitä. Allergiset reaktiot voi tulla lähes välittömästi ruoan nauttimisen jälkeen. Hitaissa reaktioissa oireet tulevat 1—2 päivän kuluessa.
Ruoka-allergian tutkiminen ja hoito kuuluvat terveydenhuollon tehtäviin (lääkäri, ravitsemusterapeutti, terveydenhoitaja). Seuraavassa on muutamia yleisperiaatteita ruoka-allergioista.
Vaikeat ruoka-allergiat
Vaikeissa ruoka-allergioissa ruokavaliosta on poistettava kaikki oireita aiheuttavat ruoat. Tämän lisäksi on syytä lääkärin ohjeiden mukaisesti varautua tilanteisiin, joissa vahingossa tulee syöneeksi allergiaa aiheuttaa ruoka-ainetta. Hengenvaarallisia oireita esiintyy esimerkiksi kala- ja pähkinä-allergioissa.
Suurin osa ruoka-allergisista voi syödä allergeeneja pieninä määrinä. Se on monissa tapauksissa jopa toivottava, silla jatkuva pieni altistuminen estää allergioiden pahenamista ja usein lisää sietokykyä eli toleranssia. On kuitenkin aina muistettava, että ruoka-allergian hoito on yksiköllistä ja ruokavalion suhteen tulee noudattaa hoitavalta lääkäriltä ja/tai ravitsemusterapeutilta saatuja ohjeita.
Ristiallergiat
Ristiallergioissa henkilö reagoi allergeenien samankaltaisiin rakenteisiin eri alkuperää olevissa aineissa. Ristireaktioita esiintyy siitepölyjen, ruokien ja luonnonkumin välillä (esimerkiksi koivun ja omenan välillä). Oireet ristiallergioissa ovat usein suun ja nielun kutinaa, nenän tukkoisuutta tai silmien vuotamista. Voi olla, että oireita esiintyy vain siitepölyaikaan. Ristiallergiat ovat usein pysyviä.
Lasten ruoka-allergiat
Lasten ruoka-allergiat puhkeavat usein alle 1-vuotiaana. Pienten lasten ruokayliherkkyyksistä tavallisimpia ovat lehmänmaito-, kananmuna ja vilja-allergiat.
Lasten ruoka-allergioiden oireet ovat yleensä ihottumaa tai kutinaa iholla tai ruoansulatuskanavan oireita kuten löysiä ulosteita, ripulia tai vatsakipua. Varhaislapsuuden ruoka-allergiat alkavat helpottaa yleensä 2—3 vuoden iässä ja menevät ohi tavallisesti kouluikään mennessä. Oireita aiheuttaneita ruokien sopivuutta kokeillaan yleensä ½—1 vuoden välein, jotta nähdään milloin oireet helpottavat. Minkäänlaiset välttämisruokavaliot eivät suojaa lasta allergioilta.
Yleinen käytäntö on, että jos allergiset oireet eivät ole vakavia, allerginen voi tunnustellen selvittää ravitsemusterapeutin tai lääkärin ohjeiden mukaan mitä pystyy syömään ja mitä ei. Turhia välttämisruokavaliota pyritään välttämään. Esimerkiksi jos on allerginen porkkanalle, voidaan kokeilla voiko porkkanan käsittelyllä ja määrällä vaikuttaa oireisiin. Turha välttäminen voi vaarantaa tärkeiden ravintoaineiden saantia.