Yersinia enterocolitica ja Yersinia pseudotuberculosis ovat yleisiä maaperässä ja vesistöissä esiintyviä bakteereita, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle suolistotulehduksen, yersinoosin. Yersinia on zoonoosibakteeri. Niitä on eristetty linnuista, kaloista, sammakkoeläimistä sekä nisäkkäistä. Y. enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis ovat salmonellan ja kampylobakteerin jälkeen kolmanneksi yleisimpiä ihmisten suolistotulehdusten aiheuttajabakteereita Suomessa.
Yersinia enterocolitica
Y. enterocolitica pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa ja myös tyhjiöpakatussa elintarvikkeessa, kuten lihassa. Se viihtyy sekä happamassa että emäksisessä ympäristössä.
Tartuntatavat
Yleisin Y. enterocolitica -tartunnan välittäjä on sianliha. Bakteeri kuuluu sian ruoansulatuskanavan, etenkin nielun, normaaliin bakteeristoon. Bakteeri pääsee lihaan huonon teurastushygienian seurauksena ja leviää huonosti kypsennetyn tai raa’an lihan välityksellä. Tartunta voidaan saada myös ristikontaminaation tai tartunnan saaneen henkilön saastuttamien, kypsentämättöminä tarjottavien elintarvikkeiden kautta. Lisäksi tartunta voi levitä tulva- tai jäteveden saastuttaman juomaveden välityksellä sekä hyvin harvoin lemmikkieläinten välityksellä.
Itämisaika
Itämisaika on 1–11 vuorokautta, tavallisimmin oireet alkavat parin vuorokauden kuluttua tartunnasta
Oireet
Oireita ovat vatsakipu, ripuli ja kuume. Suolisto-oireinen yersinoosi on yleensä itsestään rauhoittuva tauti, eikä sitä tarvitse hoitaa antibiooteilla. Osa sairastuneista voi myöhemmin saada yersinoosin jälkitautina reaktiivisen niveltulehduksen.
Epidemiat
Suomessa on raportoitu vain muutamia Y. enterocolitica -bakteerin aiheuttamia epidemioita 25 vuoden seurantajakson aikana. Vuonna 2003 raportoitiin yksi Y. enterocolitica -bakteerin aiheuttama epidemia, jossa sairastui yli 20 henkilöä voimakkain vatsatautioirein. Sairastuminen jäljitettiin työpaikkaruokalaan, mutta yksittäistä ruoka-ainetta ei voitu osoittaa tartunnan lähteeksi. Vuonna 2010 42 henkilöä sairastui koulu- ja päiväkotiepidemiassa. Välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin salaattia tai raastetta.
Ehkäisy
- Hyvä teurastushygienia.
- Säilytysaikojen tulisi olla lyhyitä. Pitkät kylmäsäilytysajat lisäävät tartuntariskiä, koska bakteeri lisääntyy myös jääkaappilämpötilassa.
- Lämpimänä tarjottavat elintarvikkeet tulisi kuumentaa huolellisesti, sillä kuumentaminen tappaa bakteerin. Pakastaminen ei tuhoa bakteeria.
- Raa’an sianjauhelihan (lihapullataikina) nauttimista on vältettävä.
- Pastöroimattoman maidon käyttöä tulee välttää. Pastörointi tuhoaa bakteerin.
- Ristisaastumisen estämiseksi hygieniatason tulee olla hyvä.
- Hyvä käsihygienia.
Yersinia pseudotuberculosis
Yersinia pseudotuberculosis on aiheuttanut toistuvasti ruokamyrkytysepidemioita Suomessa. Myös se on elintarvikehygieeniseltä kannalta ongelmallinen bakteeri, koska se pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa. Pitkät säilytysajat viileässä antavat bakteerille mahdollisuuden lisääntyä elintarvikkeessa niin, että se voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Bakteeri kykenee lisääntymään myös tyhjiö- ja suojakaasupakatuissa elintarvikkeissa.
Tartuntatavat
Y. pseudotuberculosis -bakteerin tartunnan lähteeksi on osoitettu Suomessa kotimaiset kasvikset (jäävuorisalaatti, kiinankaali, porkkana) ja raakamaito. Peurojen, hirvien, jänisten ja jyrsijöiden on todettu olevan Y. pseudotuberculosis -bakteerin oireettomia kantajia, ja ne voivat levittää bakteeria ulosteissaan ympäristöön. Siten bakteereita voi joutua kasteluveteen tai suoraan vihanneksiin tai päätyä maidontuotantotilalle.
Itämisaika
Itämisaika on 2 – 25 vuorokautta. Tavallisesti oireet alkavat 8 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta.
Oireet
Oireet ovat samantapaisia kuin Y. enterocolitica -bakteerin aiheuttamassa yersinoosissa. Oireita ovat kova vatsakipu ja kuume; harvemmin pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Taudinkuva muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja voi johtaa jopa aiheettomaan leikkaukseen.
Epidemiat
Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut Suomessa kahdeksan epidemiaa vuosina 2000–2014. Pääosa epidemioista on todettu liittyneen joukkoruokailuun. Viime vuosina on raportoitu muutama suuri epidemia, joissa välittäjäelintarvikkeeksi osoittautui kotimainen yli talven varastoitu porkkana. Y. pseudotuberculosis aiheutti keväällä 2014 Suomen toistaiseksi laajimman raakamaitovälitteisen epidemian. Raakamaitoa pakattiin kuluttajapakkauksiin ja myytiin kaupoissa. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 55 henkilöä sairastui epidemiaan.
Ehkäisy
- Vihannesten kasteluveden tulee olla puhdasta.
- Villieläinten pääsy viljelyalueelle tulee estää.
- Vihannekset tulee pestä huolellisesti.
- Ristikontaminaatio tulee estää.
- Pastöroimattoman maidon käyttöä tulee välttää. Pastörointi tuhoaa bakteerin.
- Viljelijöiden ja varastoijien tulee tarkkailla porkkanoiden pilaantumista varastoinnin aikana ja mahdollisuuksien mukaan poistaa pilaantuneet porkkanat.
- Pilaantuneet porkkanat tulee poistaa muiden porkkanoiden joukosta ennen porkkanoiden pesua, kuorimista, pakkaamista tai muuta käsittelyä. Porkkanoiden pesussa on käytettävä riittävästi puhdasta vettä. Pestyt ja kuoritut porkkanat tulee huuhdella puhtaalla vedellä ennen pakkaamista.
- Jos porkkanoita on tarkoitus käyttää raakana sellaisenaan, raasteena tai salaateissa, on porkkanat aina pestävä ja kuorittava ennen käyttöä. Keittiöiden, jotka ostavat valmiiksi pestyjä ja kuorittuja porkkanoita, tulee vielä pestä porkkanat uudelleen ennen käyttöä.