Kofeiini
Kofeiinia esiintyy yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Näistä tunnetuimpia ovat kahvi, tee, kaakaopavut, kola ja guarana. Kemialliselta nimeltään kofeiini on 1,3,7-trimetyyliksantiini.
Kofeiinia nautitaan kahvin ja kolajuomien muodossa sen piristävän vaikutuksen takia. Piristävä vaikutus kestää muutaman tunnin kofeiinin määrästä ja henkilön aineenvaihdunnasta riippuen.
Lisätiedoissa olevassa kuvassa kerrotaan kofeiinin keskimääräinen määrä pakkausta tai annosta kohti kola- ja energiajuomissa, kahvissa, teessä ja suklaassa. Kahvissa pitoisuudet vaihtelevat kahvilaadun, paahdon asteen, vahvuuden ja juomatyypin mukaan.
Kofeiinin haittavaikutukset
Kofeiinin vaikutus on hyvin yksilöllistä. Kofeiiniherkille ihmisille, raskaana oleville naisille ja lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina sydämentykytystä ja vapinaa.
Kofeiinin haittavaikutuksia on etenkin sen riippuvuutta aiheuttava vaikutus. Esimerkiksi henkilölle, joka on tottunut juomaan runsaasti kahvia, voi kahvinjuonnin äkillinen vähentäminen aiheuttaa väsymyksen tunnetta tai päänsärkyä. Muita kofeiinin liikasaantiin liittyviä sivuvaikutuksia ovat sydämentykytys, rytmihäiriö, hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat ja stressinsietokyvyn laskeminen. Kofeiiniherkät henkilöt voivat saada oireita pienilläkin annoksilla.
Saantisuositusta kofeiinille ei ole asetettu, koska kofeiini ei ole välttämätön ravintoaine. Myrkyllinen annos kofeiinia on useimmille henkilöille noin 20 mg/kg eli 70 kg henkilölle 1400 mg.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on tehnyt kofeiinista turvallisuusarvion vuonna 2015. Sen mukaan:
- terveellä aikuisväestöllä kofeiinin saantiin kerta-annoksiin 200 mg:aan saakka (noin 3 mg/painokilo) tai vuorokausiannoksiin 400 mg:aan saakka (5,7 mg/painokilo) ei liity turvallisuushuolia (huomioiden kaikki kofeiinin lähteet yhteensä)
- aikuisilla 200 mg kofeiinia nautittuna alle kaksi tuntia ennen intensiivistä liikuntasuoritusta normaaleissa olosuhteissa on turvallista.
- yksittäiset 100 mg:n kerta-annokset (noin 1,4 mg/painokilo) etenkin nautittuna lähellä nukkumaanmenoaikaa voivat vaikuttaa haitallisesti unen saantiin tai unen pituuteen
- raskauden aikana kofeiinin nauttimiseen kaikista lähteistä 200 mg:aan saakka vuorokaudessa ei liity turvallisuushuolia sikiön kannalta
- imetyksen aikana kofeiinin nauttimiseen kaikista lähteistä 200 mg:aan saakka vuorokaudessa tai kerta-annokseen 200 mg ei liity turvallisuushuolia rintaruokitun lapsen kannalta
- lasten ja nuorten kofeiinin turvallisesta saannista ei ole riittävästi tietoa, jotta heille voitaisiin antaa turvallisen saannin raja-arvoja. EFSAn asiantuntija-arvion mukaan lapsille voidaan kuitenkin soveltaa aikuisten painokilokohtaisesta määrästä johdettuja turvallisen saannin arvoja. Siten raja-arvoksi lapsille (1-18-vuotiaat) voidaan asettaa korkeintaan 3 mg kofeiinia /painokilo/vuorokausi.
Tauriini
Tauriini on pienimolekyylinen aminohappo, jota muodostuu elimistössä metioniini- ja kysteiiniaminohappojen aineenvaihdunnan lopputuotteena. Tauriinille ei ole annettu saantisuosituksia ravinnosta. Sen keskimääräinen saanti ravinnosta on noin 100 mg/vuorokausi. Energiajuomien tauriinipitoisuus vaihtelee 250–4000 mg/l. EFSA toteaa vuonna 2009 antamassaan lausunnossa, että tauriinin runsaastakaan nauttimisesta ei pitäisi olla haittaa. Uudet tiedot vahvistivat tauriinin suurimmaksi vuorokautiseksi määräksi, jolla ei ole havaittavia haittavaikutuksia, 1 000 mg kehon painokiloa kohden eli 60 kg:n painoisella henkilöllä 60 g. Tämän määrän tauriinia voi saada noin 15 litrasta energiajuomaa.
Guarana
Guaranan lyhytaikaiset vaikutukset perustuvat tavallisesti kasvin korkeaan kofeiini- ja tanniinipitoisuuteen. Guaranauute sisältää 3,5–5 % kofeiinia. Muiden ainesosien vaikutuksesta ei ole saatu varmuutta. Guaranapitoisten tuotteiden vaikutus ei eroa muista kofeiinipitoisista tuotteista. Guaranaan liittyvät sivuvaikutukset ovat samat kuin muilla kofeiinipitoisilla tuotteilla.
Glukuronolaktoni
Delta-glukurono-gamma-laktonia eli glukuronolaktonia muodostuu elimistössä glukoosista. Ravinnosta glukuronolaktonia saadaan 1,2–2,3 mg/vuorokausi. Energiajuomista glukuronolaktonia voi saada monisatakertaisesti ravintoon nähden, sillä juomien glukuronolaktonipitoisuus vaihtelee 2000–2400 mg/l. EFSAn vuonna 2009 antaman lausunnon mukaan glukuronilaktonin runsaasta nauttimisesta ei pitäisi olla haittaa. Uudet tutkimukset osoittavat glukuronolaktonin suurimmaksi haitattomaksi vuorokausimääräksi 1 000 mg kehon painokiloa kohden eli 60 kg:n painoisella henkilöllä 60 g. Tämän määrän glukuronolaktonia voi saada noin 25 litrasta energiajuomaa.