Lasten ja nuorten altistumisesta kofeiinille on valmistunut pohjoismainen riskinarviointi
Evira (nykyinen Ruokavirasto) osallistui hankkeeseen, jossa arvioitiin pohjoismaiden lasten ja nuorten kofeiinialtistusta. Riskinarvioinnissa tunnistettiin jo pienillä kofeiinimäärillä haitallisia vaikutuksia, kuten kofeiininsietokyvyn lisääntymistä, vieroitusoireita, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä.
Julkaistujen tutkimusten perusteella 50 kg painavalla nuorella päivittäinen noin 15 mg:n annos kofeiinia ei yleensä aiheuta haittavaikutuksia, mutta jo yli 50 mg:n annoksilla kofeiininsietokyky voi lisääntyä. Sietokyvyn kasvu on merkki kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä. Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä havaitaan yli 125 mg:n päivittäisillä annoksilla. Kevyemmillä henkilöillä haittavaikutuksia esiintyy pienemmillä kofeiinimäärillä. Alttiudessa kofeiinin haittavaikutuksille näyttäisi myös olevan yksilökohtaisia eroja.
Kofeiinia saa kahvikupillisesta (0,2 l) noin 100 mg, tölkillisestä energiajuomaa (0,33 l) noin 105 mg ja pullollisesta kolajuomaa (0,5 l) noin 65 mg. Kofeiinipitoisia tuotteita käyttävillä aikuisilla jo hyvinkin pieni määrä kofeiinia (60 kg painoisella noin 85 mg kofeiinia) voi aiheuttaa unihäiriöitä. Kofeiini voi aiheuttaa lapsilla myös unihäiriöitä, tosin aiheesta on tehty vähän tutkimuksia. Kofeiini vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi, ja vaikeuttaa siten nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunia.
Kolajuomien kulutus lapsilla ja nuorilla Pohjoismaissa
Tarkasteltaessa kaikkia Pohjoismaita noin joka toisella 4–6-vuotiaista lapsista kolajuomista tuleva kofeiinialtistus jää alle haittavaikutuksia aiheuttavan tason. Noin kymmenellä prosentilla eniten kolajuomia nauttivia lapsia käyttö ylittää tason, jolla kofeiininsietokyky voi lisääntyä.
Vaikka vähemmistö murrosikäisistä altistuu ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä aiheuttaville kofeiinimäärille, liittyy monen nuoren kolajuomien kulutukseen sietokyvyn lisääntymisen ja vieroitusoireiden riski. Kymmenen prosenttia islantilaisista 17-vuotiaista joi enemmän kuin 1,5 litraa kolajuomia päivässä (vastaa 200 mg kofeiinia). Muissa Pohjoismaissa eniten kolajuomia kuluttavat nuoret (tutkitut 12–15-vuotiaita) useimmin joivat alle 0,5 litraa kolajuomia päivässä (vastaa 50 mg kofeiinia). Kun kofeiininsaanti energiajuomista, kahvista, teestä ja suklaasta otetaan huomioon, todellinen altistus on todennäköisesti korkeampi.
Suomalaisten nuorten kofeiinialtistus
Suomalaisten nuorten osalta kofeiinipitoisten juomien kulutustiedot saatiin Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden interventio –projektista (STRIP-projekti). Kulutustiedot oli kerätty 14–15-vuotiailta nuorilta vuosina 2004–2006. Nuorten perheistä noin puolet oli saanut koko tutkimuksen ajan, varhaislapsuudesta lähtien yksilöllistä ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa.
Nuorten tärkeimmät kofeiininlähteet olivat kolajuomat ja kahvi, joista molemmista saatiin noin 37 % päivittäisestä kofeiinialtistuksesta. Teestä nuoret saivat 21 % ja energiajuomista 5 % päivittäisestä kofeiinialtistuksesta. Nuorista kuitenkin vain noin 5 % joi kahvia ja kolajuomia päivittäin sellaisia määriä, joilla voi esiintyy kofeiininsietokyvyn lisääntymistä (kofeiinia yli 50 mg). Kun lasketaan yhteen nuoren kofeiininsaanti kahvista, kola- ja energiajuomista, suklaasta ja muista lähteistä, todellinen altistus on todennäköisesti huomattavasti suurempaa.