Viinihapero (Russula vinosa) on keskikokoinen viininpunainen sieni. Sen lakki on kupera, myöhemmin laakeneva. Pintakelmun väri vaihtelee ruskeanpunaisesta viininpunaiseen, mutta haalistuu ja harmaantuu myöhemmin. Heltat ovat valkoiset ja itiöiden kypsyttyä kellertävät ja ruskeatäpläiset. Jalka on valkoinen ja tasapaksu. Malto on haurasta, vanhemmiten hohkaisen pehmeää ja voimakkaasti harmaantuvaa.
Viinihaperon tuoksu on heikko ja maku on hieman kirpeä, myöhemmin mieto.
Runsaimmillaan viinihapero on elo-syyskuussa. Se kasvaa yleisenä ja runsaana karuissa ja kallioisissa havu- ja sekametsissä koko maassa.
Lehtoviinihapero (Russula pubescens) on viinihaperon lähilaji: lehtoviinihaperon viininpunainen lakki on keskeltä usein kellanvihreä, ja se kasvaa rehevissä, koivuvaltaisissa metsissä. Sillihaperoitten (Russula xerampelina) ryhmästä löytyy lakiltaan ruskean- tai viininpunaisia lajeja, mutta koskettaessa niiden malto ruskettuu ja kuivahtaessaan tuoksuvat voimakkaasti silliltä. Poimija voi erehdyksessä noukkia myös kuusihaperon (Russula queletii), jonka lakki on hyvin tumman viininpunainen, jalka punasävyinen, ja maultaan se on kirpeä ja tuoksu muistuttaa karviaismarjahilloa.
Viinihapero on moitteeton ja hyvä ruokasieni, joka on nuorena parhaimmillaan. Viinihaperon voi hyvin kuivattaa 5 millimetrin paksuisina viipaleina, tosin kuivattaessa harmaantuva malto huonontaa ulkonäköä. Sen voi myös pakastaa omassa liemessään haudutettuna.