Riisillä on geneettinen taipumus kerätä itseensä muita viljakasveja suurempia arseenipitoisuuksia, mutta monipuolisen, vaihtelevan ja kohtuullisen ruokavalion osana se ei ole kuluttajalle vaaraksi.
Kuluttaja voi kuitenkin vähentää riisistä saatavaa arseenialtistusta jonkin verran pesemällä jyvät vedellä ennen kypsennystä ja kaatamalla keitinveden pois riisin kypsennyksen jälkeen.
Eräissä merilevissä, varsinkin hijiki-levässä (Sargassum fusiforme), on havaittu korkeita pitoisuuksia epäorgaanista arseenia. Lapsiperheiden ruokasuosituksissa käsitellään turvallista levien käyttöä jodialtistuksen kannalta, mutta samat suositukset turvaavat kuluttajaa myös metalleilta.
Evira (nykyinen Ruokavirasto) ja Ruotsin elintarviketurvallisuusvirasto ovat julkaisseet tutkimustuloksia lastenruokien ja viljojen haitta-ainepitoisuuksista. Näissä tutkimuksissa on tullut esille riisin muita viljoja korkeampi arseenipitoisuus. Lapset ovat pienen painonsa vuoksi herkin ryhmä ravinnon haitta-aineiden vaikutuksille. Siksi Evira on antanut vuonna 2013 suosituksen, että pikkulapsilla (alle 6-vuotiaat) ei käytettäisi riisijuomaa yksinomaisena juomana. Muita riisipohjaisia ruokia, vellejä, puuroja, riisilisäkkeitä ynnä muuta sellaista voi käyttää normaalisti osana vaihtelevaa, monipuolista ja kohtuullista ruokavaliota. Suomessa ei pidetä tarpeellisena antaa tämän tarkempia suosituksia riisin käytön rajoittamiseksi, sillä esimerkiksi riisikakkujen käyttö lapsilla on Suomessa vähäistä. Ruotsin elintarviketurvallisuusvirasto on myös antanut syyskuussa 2015 tarkemmat määrälliset suositukset riisituotteiden käytöstä, joiden mukaan alle 6-vuotiaille ei suositella riisijuomaa eikä riisikakkuja.
Perinteiset kiinalaiset ja ayurveda-lääkkeet voivat sisältää vaarallisen korkeita määriä eri metalleja, mukaan lukien arseenia, ja tällaisten tuotteiden käyttäjien on raportoitu saaneen jopa vakavia myrkytyksiä.