Elintarviketurvallisuus Suomessa 2023 / Osa 1 Yhteenveto
Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet
Johdanto
Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan tuloksista vuodelta 2023 sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EU) No 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Aikaisempien vuosien tulokset on julkaistu vastaavissa Elintarviketurvallisuus Suomessa -raporteissa, jotka löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Elintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikealan yritykset vastaavat omavalvonnallaan siitä, että niiden tuotteet ovat turvallisia, tuotteista annetaan riittävät ja oikeat tiedot ja että toiminta on vaatimustenmukaista. Omavalvonnan tulokset eivät sisälly tähän raporttiin. Viranomaisen tekemällä elintarvikevalvonnalla todennetaan sitä, että yritysten omavalvonta toimii tarkoitetulla tavalla. Viranomaisketjussa Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesta elintarvikevalvonnan suunnittelusta ja ohjauksesta sekä toteuttaa joitain valvontatehtäviä (kuten teurastamoiden valvonta, lihantarkastus, luomuvalvonta osittain) itse. Aluehallintovirastot vastaavat alueillaan valvonnan ohjauksesta ja kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset (valvontayksiköt) vastaavat elintarvikealan toimijoiden käytännön valvonnasta alueillaan. Valvonnan tuloksia hyödynnetään seuraavan valvontakauden suunnittelussa ja ohjauksessa.
Elintarvikealan toimijoiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan valvonnalle määritellään Ruokaviraston toimesta suositeltu vuosittainen tarkastustiheys. Ruokaviraston Oiva-tarkastusohjeiden mukaan valvontayksiköt määrittelevät mitä asioita, toiminnan luonne huomioiden, tarkastuksilla kullakin tarkastuskerralla tarkastetaan. Ruokaviraston riskiperusteisen valvonnan ohjeistuksen mukaan tiettyjä asioita tulisi tarkastaa useammin ja vähintään joka vuosi. Nämä ovat yleensä asioita, joissa saattaa tapahtua muutoksia lyhyelläkin aikavälillä, kuten esimerkiksi puhtaanapito, lämpötilahallinta ja työskentelyhygienia. Kaikki Oiva-ohjeissa kuvatut valvottavat asiat tulisi tarkastaa vähintään kerran kolmen vuoden aikana.
Tässä raportissa olevat valvontatietojen luvut kuvastavat lähtökohtaisesti raportin laadintahetken tilannetta. Rekistereissä olevat tiedot eivät ole muuttumattomia, minkä vuoksi samat tiedot voivat vaihdella eri osioissa sekä trendiseurannassa eri vuosina. Raportissa tuodaan esiin havaintoja, joita on tehty valvontatuloksista toimijoiden velvoitteiden noudattamisen osalta sekä siitä, miten valvontaa on toteutettu ohjeisiin nähden yleisellä tasolla.
Yhteenveto
Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2023 kertovat, että elintarvikevalvonta toimii ja että elintarviketurvallisuus on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla. Elintarvikevalvontaa on toteutettu pääosin vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti, mutta valvontamäärien suhteen ei kaikilta osin täysin päästä tavoitteisiin. Erityisesti alkutuotannon tarkastusmäärät jäävät tavoitteista, mikä on ollut tilanne myös edeltävinä vuosina. Tarkastustulokset alkutuotannon osalta osoittavat kuitenkin asioiden olevan pääosin kunnossa. Elintarvike- ja kontaktimateriaaliyritysten kokonaismäärä on vuonna 2023 vähentynyt jonkin verran vuoteen 2022 verrattuna kaikilla toimialoilla vienti- ja tuontiyrityksiä lukuun ottamatta.
Elintarvikevalvonnan tarkastuksilla tulee arvioida kattavasti elintarvikehuoneiston toiminnan kannalta olennaisia hygieniaan ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita Oiva-tarkastusohjeiden mukaisesti. Tarkastuskattavuudessa on kuitenkin joidenkin asioiden osalta, kuten esimerkiksi joidenkin hygieniaolosuhteisiin liittyvien asioiden, elintarvikkeiden tutkimusten sekä vierasaineiden ja torjunta-aineiden jäämien hallinnan valvonnassa edelleen parannettavaa. Tarkastustiheyksiä ja tarkastuskattavuutta pyritään ohjaamaan valtakunnallisella tasolla vuosittain tarkistettavilla elintarvikevalvonnan painopisteillä, ja edellä mainittuihin asioihin tulee jatkossa kiinnittää myös valvonnan ohjauksen osalta huomiota.
Elintarvikehuoneistojen tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raporteilla. Valvonnan tuloksia arvioidaan neliportaisella asteikolla A, B, C ja D. A ja B tarkoittavat, että toiminta on hyvällä tasolla, ja C ja D tarkoittavat, että toiminnassa on korjattavaa (C) tai toiminnassa on niin vakavia puutteita, että valvontaviranomaisen on ryhdyttävä hallinnollisiin pakkokeinoihin (D).
Elintarvikealan yrityksiin tehtiin seurantatarkastukset mukaan lukien vuonna 2023 yhteensä n. 22500 Oivan mukaista tarkastusta. Tämä on n. 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastusmäärät kasvoivat myös vuonna 2022, jolloin tarkastusten määrät palasivat COVID-19 epidemiaa edeltävälle tasolle. Kaikista tarkastuksista parhaita A- ja B-tarkastustuloksia oli 83 %, ja tämä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla useita vuosia. Kuitenkin A- ja B-tarkastustuloksen saaneiden valvontakohteiden osuus jäi hieman valtakunnallisesta tavoitteesta (85 %) ollen 84,5 %. Kyseisen tunnusluvun tulos on ollut hienoisessa laskussa vuoden 2020 jälkeen, ja koronapandemian vaikutukset voivat olla tähän yhtenä syynä. Toimintansa parantaneiden, eli C/D-tuloksesta vuoden aikana A/B-tulokseen parantaneiden yritysten osuus oli 67 %, mikä kertoo siitä, että yritykset ovat korjanneet viranomaisen havaitsemia epäkohtia toiminnassaan. Tämä tulos on parantunut joka vuosi vuodesta 2020 lähtien.
Vuonna 2023 elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 45 kpl (tavoite alle 45) ja niissä sairastuneita oli 1671 (tavoite alle 1000). Näiden osalta vuonna 2023 tavoitteisiin ei päästy, joskin tulosta selitti osaltaan kaksi isoa epidemiaa, joissa sairastui satoja ihmisiä. Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärän lasku jatkui toista vuotta peräkkäin.
Elintarvikkeiden valvonta- ja seurantaohjelmia toteutettiin hyvin ja suunnitelmien mukaisiin määriin päästiin pääosin. Valvontaohjelmien tulokset osoittavat mm., että Suomen salmonellavalvontaohjelma toimii hyvin ja salmonellaa esiintyy kotimaisessa lihassa alle 0,5 %, mikä on myös tavoitteena. Muiden seurattavien zoonoosien osalta tilanne on myös hyvä. Vierasainenäytteistä määräystenvastaisuuksia löytyi kotimaisista elintarvikkeista vain 1,8 % ja ulkomaisista elintarvikkeista 3,3 %, joka osoittaa, että vierasainehallinta on hyvällä tasolla. Luomukananmunien PFAS-yhdisteiden määrät olivat uusien tutkimusten perusteella selvästi pienentyneet aiempiin tuloksiin verrattuna kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä. Viljeltyjen kalojen mädissä PFAS-pitoisuudet olivat pieniä. Luonnonkaloissa PFAS-yhdisteitä löytyi enemmän, mutta pitoisuudet alittivat kuitenkin pääosin kalojen PFAS-yhdisteille asetetut enimmäismäärät tai olivat hyvin niiden tuntumassa.
Viranomaistoiminnot elintarvikkeiden viennin osalta voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli olemassa olevien vientioikeuksien ylläpitämiseen (sisältää mm. kolmansien maiden viranomaisten Suomeen tekemiä auditointeja, selvityksiin vastaamista sekä erityisten vientivalvontajärjestelmien ylläpitoa) sekä uusien vientioikeuksien avaamiseen liittyviin tehtäviin (sisältää Suomen eläintautitilanneselvityksiä, muita selvityksiä, EU:n ja Suomen elintarvikevalvontajärjestelmän kuvauksia sekä mahdollisia auditointeja).
Vientimaiden edellyttämiä vientivalvontoja jatkettiin ohjelmien mukaisesti. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin, erityisesti Kiinaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, väheni jonkin verran edeltävään vuoteen verrattuna. Kiina oli kuitenkin edelleen Suomen tärkein EU:n ulkopuolinen elintarvikeviennin kohdemaa. Vientiyritysten valvonnassa viennin Oiva-asioiden valvonnan tulosten A- ja B-arvioiden osuus oli 97 %, mikä kertoo siitä, että vientiyrityksissä hallitaan viennin erityisvaatimukset hyvin.