Salmonellaerityistakuiden vaatimukset eläinperäisten elintarvikkeiden sisäkauppatuonnissa

Ohje 2529/04.02.00.01/2021/3, voimaantulopäivä 11.9.2024

1 Johdanto

Koska Suomessa salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa on erittäin alhainen ja Suomessa toteutetaan Euroopan komission hyväksymää kansallista salmonellavalvontaohjelmaa, komissio on myöntänyt Suomelle salmonellaa koskevat erityistakuut. Erityistakuiden johdosta Suomeen kaupalliseen tarkoitukseen lähetettävien erityistakuiden piiriin kuuluvien elintarvikkeiden tulee olla salmonellavapaita ennen niiden lähettämistä Suomeen. Erityistakuut kattavat raakana maahantuotavan naudan, sian ja siipikarjan lihan sekä näistä saatavan jauhelihan. Myös raakana maahantuotavat kananmunat kuuluvat erityistakuiden piiriin.

Sisäkauppavalvonta kohdennetaan muista EU:n sisäkaupan maista Suomeen tuotaviin salmonellaerityistakuuvaatimusten piiriin kuuluviin eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Salmonellaerityistakuuvaatimusten täyttymiseen liittyvää valvontaa toteutetaan riskiperusteisesti. Erityistakuuvaatimusten täyttymisen omavalvonta kuuluu Oiva-tarkastusten piiriin ja tarkastusten kohdentamisessa sovelletaan Ruokaviraston riskiluokitusohjetta 10503. Erityistakuuvaatimusten omavalvontaan sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukaisten asiakirjojen tarkastus ja elintarvikelain mukainen salmonellaomavalvontanäytteenotto.

Valvonnalla ei voida rajoittaa EU:n yleistä periaatetta tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta, joka tarkoittaa mm. tavaroiden liikkumista sisäkaupassa ilman maksuja, määrärajoituksia tai vastaavia toimenpiteitä sekä mahdollisuutta viedä ilman rajoituksia toisen jäsenvaltion markkinoille tuote, joka on jo yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti saatettu markkinoille.

Vapaata liikkuvuutta voidaan kuitenkin rajoittaa kansallisilla lisävaatimuksilla, joista on notifioitu EU-komissiota tai joista on säädetty EU-lainsäädännössä. Tällainen lisä-vaatimus on esimerkiksi komission asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukaiset salmonellaa koskevat erityistakuut (sian-, naudan- ja siipikarjanlihalle, niistä valmistetulle jauhelihalle ja kananmunille), joiden täyttymiseen valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota. Salmonellaerityistakuista säädetään asetuksessa (EY) N:o 853/2004 ja asetuksessa (EY) N:o 1688/2005 säädetään näiden vaatimusten täytäntöönpanosta.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Keskeinen lainsäädäntö, johon tämä viranomaisille ja toimijoille tarkoitettu ohje perustuu, löytyy Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elintarvikkeet/lainsaadanto/. Tässä ohjeessa on lisäksi Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

2 Lainsäädäntö

Salmonellaerityistakuutuotteisiin liittyvää lainsäädäntöä:

Elintarvikelaki 297/2021
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta 318/2021
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä
Komission asetus (EY) N:o 1688/2005 Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta lähetyksiltä vaadittavista salmonellaa koskevista erityistakuista
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1223/2011 koskien mikrobiologisia tutkimusmenetelmiä
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 427/2012 salmonellaa koskevien erityistakuiden ulottamisesta koskemaan Tanskaan tarkoitettuja munia
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/307 salmonellaa koskevien erityistakuiden ulottamisesta koskemaan Tanskaan tarkoitettua broilereista (Gallus gallus) saatua lihaa
Eftan valvontaviranomaisen päätös N:o 1/19/KOL Salmonella spp:hen liittyvien erityistakuiden ulottamisesta koskemaan Islantiin tarkoitettuja kanoista saatavaa lihaa ja munia sekä kalkkunoista saatavaa lihaa
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 931/2011 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 eläinperäisille elintarvikkeille asetetuista jäljitettävyysvaatimuksista

3 Määritelmät

Erityistakuut

Erityistakuilla tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 artiklassa 8 kuvattuja salmonellaa koskevia sääntöjä ja niiden toimeenpanemisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia. Salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvat:

raaka naudan ja sian liha, mukaan lukien jauheliha, mutta sulkien pois raakalihavalmisteet ja mekaanisesti erotettu liha (MSM);
raaka siipikarjan liha: kotieläiminä pidetyt kanat, kalkkunat, helmikanat, ankat ja hanhet, mukaan lukien jauheliha, mutta sulkien pois raakalihavalmisteet ja mekaanisesti erotettu liha (MSM) sekä
raa´at kananmunat.

Sisäelimet ja veri

Sisäelimet ja veri katsotaan lihaksi. ((EY) N:o 853/2004 liite I, kohta 1)

Raakalihavalmiste

Raakalihavalmisteilla tarkoitetaan eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen I, kohdan 1.15 mukaan tuoretta lihaa, jauheliha mukaan luettuna, johon on lisätty elintarvikkeita, mausteita tai lisäaineita tai jota on jalostettu, mutta ei kuitenkaan niin, että lihan sisäinen lihassyyrakenne olisi muuttunut ja tuoreen lihan ominaisuudet olisivat hävinneet. Suolapitoisuuden osalta liha määritellään raakalihavalmisteeksi, jos tuotteen suolapitoisuus on 1 % tai enemmän.

Mekaanisesti erotettu liha

Mekaanisesti erotetulla lihalla (MSM) tarkoitetaan eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen I, kohdan 1.14 mukaan tuotetta, joka saadaan poistamalla liha luista luuttomaksi leikkaamisen jälkeen tai siipikarjan ruhoista käyttämällä mekaanisia keinoja, joiden seurauksena lihassyyn rakenne häviää tai muuttuu.

Lähetys

Lähetyksellä tarkoitetaan samalla lähetysasiakirjalla lähetettyjä elintarvikkeita. Lähetys voi sisältää yhden elintarvike-erän tai useamman erän samaa tai eri elintarvikelajia ja voi esimerkiksi olla ajoneuvokuorma tai lavallinen tuotteita. Lähetys voi olla lähtöisin laitoksesta tai muusta elintarvikehuoneistosta (esim. tukusta).

Erä

Elintarvike-erällä tarkoitetaan joukkoa elintarvikkeen myyntiyksiköitä, jotka on tuotettu, valmistettu tai pakattu käytännöllisesti katsoen samoissa olosuhteissa. (Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 834/2014, 3 §, kohta 4)

Terveysmerkki

Terveysmerkillä tarkoitetaan ruhon osiin leimattua soikeaa merkkiä, joka sisältää valmistusmaan nimen tai lyhenteen sekä laitoksen hyväksymisnumeron ja EY-lyhenteen. ((EU) 2019/627, liitteessä II)

Tunnistusmerkki

Tunnistusmerkillä tarkoitetaan eläinperäisiin elintarvikkeisiin, niiden kääreisiin tai pakkauksiin liitettyä soikeaa, valmistusmaan nimen tai lyhenteen sekä laitoksen hyväksymisnumeron ja EY-lyhenteen sisältävää merkkiä. ((EY) N:o 853/2004 5 ja 6 artiklassa ja liitteen II jaksossa I)

Maahantuoja

Maahantuojalla tarkoitetaan tässä ohjeessa toimijaa, joka ensimmäisenä vastaanottaa tai välittää sisäkaupasta eläinperäisiä elintarvikkeita.

4 Salmonellaerityistakuuvaatimusten piiriin kuuluva sisämarkkinatuonti

Komission asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimukset koskevat kaikkea kaupallista toimintaa, jonka puitteissa tuodaan salmonellaerityistakuutuotteita sisäkaupassa Suomeen. Alla on tuotu esille, milloin on kyse sisämarkkinatuonnista, jolloin toimija on maahantuoja ja salmonellaerityistakuuvaatimukset tulee huomioida:

Toimija maahantuo sisämarkkinoilta salmonellaerityistakuutuotteita.
Toimija maahantuo sisämarkkinoilta salmonellaerityistakuutuotteita ja varastoi niitä, joko omassa tai vuokraamassaan varastossa.
Toimija maahantuo (välittää) sisämarkkinoilta salmonellaerityistakuutuotteita suoraan asiakkaille, mutta ei itse varastoi näitä elintarvikkeita omassa tai vuokraamassaan varastossa.
Toimija tilaa sisämarkkinoilta etämyynnin kautta salmonellaerityistakuu-tuotteita.
Suomen lipun alla liikennöiville laivoille muonitukseen myytävät sisämarkkinoilta maahantuodut salmonellaerityistakuutuotteet.
Salmonellaerityistakuutuotteita sisämarkkinoilta Suomeen maahantuovat kotimaiset toimijat, joilla on liikkuva elintarvikehuoneisto, tai joiden toiminta on kausittaista.
Salmonellaerityistakuutuotteita sisämarkkinoilta Suomeen maahantuovat ulkomaiset toimijat, joilla on liikkuva elintarvikehuoneisto, tai joiden maahantuontitoiminta Suomessa on kausittaista.

4.1 Sisämarkkinoilta maahantuodut tuotteet jotka eivät kuulu salmonellaerityistakuuvaatimusten piiriin

Asetus (EY) N:o 1688/2005 ei koske seuraavia elintarvikkeita, eikä niiden sisäkaupassa vaadita kaupallista asiakirjaa/yhteisön sisäisen kaupan todistusta, eikä salmonellatutkimustodistusta:

muiden eläinlajien kuin naudan, sian ja siipikarjan (kana, kalkkuna, helmikana, ankka ja hanhi) liha sekä niistä valmistettu jauheliha,
mekaanisesti irrotettu liha (luuliha, MSM = Mechanically Separated Meat),
minkään eläinlajin lihasta tehdyt raakalihavalmisteet tai lihavalmisteet,
munatuotteet,
muut linnunmunat kuin kananmunat.

4.2 Poikkeukset asiakirjavaatimuksiin

Lähetyksen mukana ei tarvitse toimittaa kaupallista asiakirjaa tai yhteisön sisäisen kaupan todistusta ((EY) N:o 1688/2005, liite IV ja V) eikä salmonellatutkimustodistusta seuraavissa esimerkkitilanteissa:

Jos elintarvike tulee sisäkaupan maasta, jossa toteutetaan kyseisen elintarvikkeen osalta vastaavanlaista komission hyväksymää salmonellavalvontaohjelmaa kuin Suomessa. Elintarvikkeen alkuperä voi joko olla maassa, joka toteuttaa kyseistä salmonellavalvontaohjelmaa tai elintarvike on vastaanotettu tällaisessa maassa, jonka jälkeen lähetys kokonaisuudessaan tai osa siitä toimitetaan Suomeen.

Salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvat elintarvikkeet:

- naudan ja sian liha ja jauheliha: Norja, Ruotsi
- siipikarjan liha ja jauheliha (kana, kalkkuna, helmikana, ankka ja hanhi; myös broilerinliha): Norja, Ruotsi
- broilerin/kanan liha (Gallus gallus) ja jauheliha: Tanska, Islanti
- kalkkunan liha ja jauheliha: Islanti
- kananmunat: Norja, Ruotsi, Tanska, Islanti

Jos tuotteen alkuperä on maassa, jolle on myönnetty kyseistä tuotetta koskevat salmonellaerityistakuut, mutta tuote ainoastaan kuljetetaan Suomeen sellaisen maan kautta, jolla ei ole salmonellaerityistakuita (esimerkiksi Viron kautta).

Mikäli tuotetta käsitellään tai pakataan uudelleen edellä mainitussa maassa niin että tuotteen terveys- tai tunnistusmerkki muuttuu, tulee asetuksen (EY) N:o 1688/2005 asiakirjavaatimukset täyttyä, jotta tuote voidaan toimittaa Suomeen.

Jos tuote on lähtöisin Suomesta ja varastoidaan maassa, jolle ei ole myönnetty salmonellaerityistakuita (esimerkiksi Virossa), eikä tuotetta käsitellä edellä mainitussa maassa (tunnistusmerkki/terveysmerkki ei muutu). Tuote lähetetään varastoinnin jälkeen takaisin Suomeen.

5 Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 lihaa koskevat asiakirjavaatimukset

Suomeen toimitettavien naudan, sian ja siipikarjan (kana, kalkkuna, helmikana, ankka ja hanhi) raakaa lihaa tai näistä valmistettua jauhelihaa sisältävien lähetysten mukana on oltava erityistakuuasetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatima kaupallinen asiakirja ja laboratorion tutkimustodistus (salmonella). Kaupallisen asiakirjan tulee olla erityistakuuasetuksen liitteen IV mallin mukainen tai vastaavat tiedot sisältävä muu asiakirja. Huomioitavaa on, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen I kohdan 1 määritelmän mukaan sisäelimet ja veri katsotaan lihaksi ja salmonellaerityistakuut koskevat näin ollen myös näitä tuotteita. Kaupallisen asiakirjan allekirjoittaa lähettäjä. Edellä mainitut asetuksen vaatimat asiakirjat tulee voida yhdistää toisiinsa ja kyseiseen elintarvikkeeseen.

Myös sähköisesti toimijalle toimitetut asiakirjat voidaan hyväksyä, edellyttäen ettei toimija ota kyseistä lihaa käyttöön tai toimita lihalähetystä eteenpäin ennen asiakirjojen saapumista ja niiden tarkastamista.

Salmonellanäytteet Suomeen toimitettavasta erityistakuuasetuksen piiriin kuuluvasta lihasta on otettava lähettävässä laitoksessa tai elintarvikehuoneistossa (esim. tukku). Salmonella-analyysin tulos on oltava negatiivinen. Näytteenotto on kohdistettava kuhunkin Suomeen toimitettavaan lähetykseen.

Jos ensimmäinen vastaanottaja EU:n rajatarkastuksen jälkeen on Suomessa (CVED
-asiakirjan mukaan) riippumatta rajatarkastusmaasta, lähetystä ei lueta sisäkaupan toimitukseksi, vaan kolmasmaatuonniksi.

Esimerkki: Brasiliasta lähetetään lihalähetys Suomeen. Lähetykselle tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus Rotterdamissa Alankomaissa ja ensimmäinen vastaanottava yritys rajatarkastuksen jälkeen on Suomessa. Tällainen tuonti ei ole sisäkauppaa, jos koko lähetys rajatarkastuksen jälkeen toimitetaan Suomeen.

Jos lähetys jaetaan EU:n rajatarkastuksen jälkeen ja ainoastaan osa lähetyksestä lähetetään Suomeen, on kyse sisäkaupasta.

Esimerkki: Jos lähetys jaetaan Rotterdamissa, tulee toimituksista sisäkauppaa ja jokaiselle osalähetykselle on oltava omat erityistakuuasetuksen mukaiset kaupalliset asiakirjat ja Suomeen toimitettavat lähetykset on tutkittava salmonellan varalta eurooppalaisessa lähettävässä laitoksessa tai elintarvikehuoneistossa (esim. tukku).

Erityistakuuasiakirjat (kaupallinen asiakirja ja salmonellatodistus) on oltava tehty samassa EU:n jäsenvaltiossa.

Esimerkki: Jos koko lähetys toimitetaan jakamattomana Itävallasta Saksan kautta Suomeen niin, että Saksassa lähetys vain varastoidaan (ei käsittelyä), kaupallinen asiakirja ja salmonellatutkimus voidaan tehdä joko Itävallassa tai Saksassa. Jos lähetys jaetaan Saksassa pienempiin osiin, joista vain osa lähetetään Suomeen, salmonellatutkimus on tehtävä ja kaupallinen asiakirja on laadittava Saksassa ja niiden tulee kohdistua Suomeen toimitettavaan lähetykseen.

5.1 Kuumennustarkoitukseen tuleva liha

Kuumennustarkoitukseen tulevaa lihaa saa käsitellä ainoastaan lihavalmistelaitoksessa ja liha tulee kuumennuskäsitellä (pastörointi, sterilointi) tai sen tulee läpikäydä käsittely, jolla on vastaava vaikutus. Kuumennettavien tuotteiden valmistukseen tuotavien lihalähetysten mukana tulee olla asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukainen kaupallinen asiakirja (naudan ja sian liha), jossa lihan kuumennuskäyttötarkoitus on merkittynä asiakirjan kohdassa 6. Lähetyksen pakkauksissa ei tarvitse olla käyttötarkoitusmerkintää, mutta jos lähetys tai osa siitä toimitetaan vastaanottavasta laitoksesta eteenpäin toiseen laitokseen, tulee tuotteen kääreeseen tai esim. lavaan lisätä merkintä, josta käy ilmi, että liha on tarkoitettu kuumennettavaksi.

Kuumennustarkoitukseen tulevaa naudan tai sian lihaa ei ole tarvinnut tutkia salmonellan varalta lähettävässä laitoksessa tai esim. tukussa.

Huom.! Raaka siipikarjan liha (kana, kalkkuna, helmikana, ankka ja hanhi) ja siitä valmistettu raaka jauheliha ei saa tulla laitokseen kuumennustarkoitukseen ilman salmonellatodistusta, vaan siipikarjan lihan osalta vaaditaan aina salmonellatodistus.

Toimijan tulee myös omavalvonnassaan huolehtia siitä, että kuumennettavaksi tarkoitettu liha pidetään erillään muista elintarvikkeista.

Jos toimija on tutkinut laitokseen kuumennuskäsittelyyn (ilman salmonellatodistusta) tulevaa naudan tai sian lihaa ja siinä havaitaan salmonellaa, lihan voi ohjata kuumennuskäsittelyyn.

Huom.! Jos lihassa, joka on tullut salmonellatodistuksella, havaitaan viranomais- tai omavalvontanäytteenoton yhteydessä salmonellaa, kyseistä lihaa ei saa ohjata laitoksessa kuumennettavaksi.

6 Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 kananmunia koskevat asiakirjavaatimukset

Suomeen toimitettavien raakoja kananmunia sisältävien lähetysten mukana tulee olla yhteisön sisäisen kaupan TRACES-terveystodistus ((EY) N:o 1688/2005, liite V, osa I ja osa II).

TRACES-todistus tulee voida yhdistää lähetettyyn kananmunalähetykseen. Lähetyksen mukana tulee olla TRACES-järjestelmästä tulostettu TRACES-todistus. TRACES-todistuksen hyväksyy lähtömaan viranomainen. Kananmunien tulee olla peräisin parvesta, joka on tutkittu salmonellan varalta ja tuloksen on oltava negatiivinen (liite V, osa II).

6.1 Kuumennustarkoitukseen tulevat kananmunat

Munatuotteita valmistavaan laitokseen kuumennettavien tuotteiden valmistukseen tuotavien raakojen kananmunien mukana tulee olla asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukainen yhteisön sisäisen kaupan todistus (liite V, osat I ja II). Jos munat tulevat käytettäväksi sellaisessa prosessissa, joka takaa salmonellan tuhoutumisen, kananmunien alkuperäparvea ei kuitenkaan ole tarvinnut tutkia. Kuumennuskäyttötarkoituksesta on oltava merkintä TRACES-todistuksessa (liite V, osa II). Lähetyksen pakkauksissa ei tarvitse olla käyttötarkoitusmerkintää, mutta jos lähetys tai osa siitä toimitetaan vastaanottavasta laitoksesta edelleen toiseen laitokseen, tulee tuotteen kääreeseen lisätä merkintä, josta käy ilmi, että kananmunat on tarkoitettu laitoksessa kuumennettavaksi.

Toimijan tulee myös omavalvonnassaan huolehtia siitä, että kuumennettavaksi tarkoitetut kananmunat pidetään erillään muista elintarvikkeista.

Jos laitokseen kuumennuskäsittelyyn tulevissa kananmunissa havaitaan salmonellaa, kananmunat voi ohjata laitoksessa kuumennuskäsittelyyn.

7 Salmonellatutkimukset

7.1 Salmonellatutkimukset lähtömaassa

Naudan, sian ja siipikarjan lihaan ja niistä valmistettuun jauhelihaan liittyvät näytteenoton säännöt lähtömaassa otettavien näytteiden osalta on esitetty asetuksen (EY) N:o 1688/2005 liitteissä I ja II, A ja B jaksoissa. Näytteenoton tulee kohdistua Suomeen lähetettävään lähetykseen. Kaupallisen asiakirjan (liite IV) allekirjoittaa lähetyksen toimittaja lähtömaassa.

Kananmunien alkuperäparviin liittyvät näytteenoton säännöt on esitetty asetuksen (EY) N:o 1688/2005 artiklassa 4. Yhteisön sisäisen kaupan todistuksen (liite V) allekirjoittaa lähtömaan viranomainen.

Lähtömaassa otettujen näytteiden tutkimiseen tarkoitetut mikrobiologiset menetelmät on esitetty asetuksen (EY) N:o 1688/2005 artiklassa 5.

Tutkimiseen voidaan käyttää standardimenetelmiä EN ISO 6579 tai NMKL n:o 71 sekä vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, jotka on validoitu EN ISO 16140-2 standardin viimeisimmän version mukaisesti. Tutkimuksiin soveltuvia sertifioituja vaihtoehtoisia menetelmiä löytyy seuraavien sertifiointielinten sivulta:

AFNOR https://nf-validation.afnor.org/en/food-industry/

Nordval https://www.nmkl.org/nordval-international/issued-certificates/

Microval https://microval.org/en/issued-certificates/

Jos joku edellä mainittu sertifiointielin on myöntänyt vaihtoehtoiselle menetelmälle sertifikaatin, menetelmä soveltuu lähtömaassa otettujen näytteiden salmonellatutkimuksiin.

Asetuksen edellyttämiä salmonellatutkimuksia ei voi korvata Suomessa tehtävillä viranomais- tai omavalvontatutkimuksilla.

7.2 Omavalvontanäytteenotto ja salmonellatutkimukset

Elintarvikelain 15 §:n 2 momentin mukaan toimijan omavalvonnan on sisällettävä erityistakuiden piiriin kuuluvia elintarvikkeita koskeva näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma salmonellan varalta. Omavalvontanäytteenotto salmonellatutkimuksia varten ei kuitenkaan koske lihalaitokseen kuumennustarkoitukseen tulevia lihalähetyksiä.

Jos Suomeen tuodaan lihaa sellaisen jäsenmaan kautta, jossa on Suomea vastaava salmonellavalvontaohjelma tämä jäsenmaa, esimerkiksi Ruotsi, tarkastaa salmonellaerityistakuuasiakirjat. Nämä erityistakuiden piiriin kuuluvat elintarvikkeet, jotka toimitetaan edelleen Suomeen, ovat myös tämän omavalvontanäytteenoton piirissä. Tämä siitä syystä, että Ruotsin lainsäädäntö ei velvoita maahantuojia ottamaan omavalvontanäytteitä vastaanottamistaan erityistakuiden piiriin kuuluvista elintarvikkeista.

Salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvien elintarvikkeiden omavalvontanäytteenotosta ja näytteiden tutkimisesta ohjeistetaan tarkemmin Ruokaviraston toimijoille suunnatussa ohjeessa 4095/04.02.00.01/2020/5 ”Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset” sekä kyseisen ohjeen liitteessä 6 ja kohdassa 4.2 ja 10.1. Salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvista lähetyksistä suositellaan otettavan omavalvontanäytteitä siten, että näytteenotto kattaa 5–10 % kaikista lähetyksistä. Jokaisesta lähetyksestä ei siis tarvitse ottaa omavalvontanäytteitä salmonellatutkimuksia varten. Näytteenoton tulee kohdistua kaikkiin salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluviin elintarvikelajeihin. Jokainen näyte koostuu viidestä osanäytteestä. Näytteenotto tulee kohdistaa tutkittavaan lähetykseen siten, että näytteen osanäytteet otetaan mahdollisimman monesta samaan erään kuuluvasta pakkauksesta/laatikosta. Koska lähetysten koot voivat vaihdella paljon, näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmassa on mahdollista huomioida lähetysten koko. Jos toimija vastaanottaa usein pieniä eriä lihaa, niin erien määrä voi olla suuri vastaanotetun lihan määrään suhteutettuna. Silloin pienten erien koko voidaan huomioida niin, että näytteitä otetaan 5 % eristä. Jos toimija taas vastaanottaa suuria määriä lihaa harvemmin, niin tutkitaan 10 % eristä.

Salmonellaomavalvontatutkimusten toteutuminen arvioidaan Oiva-tarkastuksilla ja arvio vaikuttaa Oiva-arvosanaan (Oiva-rivit 12.6 ja 17.1).

Ohje toimijoille ”Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset”: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/#mikrobiologinen-naytteenotto

7.3 Viranomaisnäytteenotto Oiva-tarkastuksilla

Näytteenotto kohdistetaan sellaisiin erityistakuuasetuksen piiriin kuuluviin elintarvikkeisiin, joiden tulisi olla lähtömaassa tutkittu salmonellan varalta.

Viranomaisnäytteitä voidaan ottaa esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

omavalvonta ei toimi
omavalvontasuunnitelma ei ole riittävän uskottava
omavalvontanäytteitä salmonellatutkimuksia varten ei ole otettu riittävästi
omavalvontatutkimuksissa on todettu paljon salmonellalöydöksiä
asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimissa asiakirjoissa on paljon epäselvyyksiä

Näytteenotossa noudatetaan Ruokaviraston ohjetta Elintarvikkeiden mikrobiologiset analyysit - Ohje valvontaviranomaisille. Näytteistä tutkitaan salmonella. Jokainen näyte koostuu viidestä osanäytteestä.

Myös sisäelimistä ja verestä koostuvista elintarvikkeista voidaan ottaa viranomaisnäytteitä, sillä niiden katsotaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteen I mukaisen lihan määritelmän mukaan olevan lihaa.

Elintarvikkeiden mikrobiologiset analyysit - Ohje valvontaviranomaisille https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/#mikrobiologinen-naytteenotto

7.4 Viranomaisnäytteen salmonellatutkimus

Valvontaviranomainen toimittaa Oiva-tarkastuksen yhteydessä ottamansa viranomaisnäytteen viranomaislaboratorioon, joka suorittaa salmonellatutkimukset käyttäen akkreditoitua menetelmää. Katso Ruokaviraston ohje Elintarvikkeiden mikrobiologiset analyysit - Ohje valvontaviranomaisille.

Salmonellatutkimuksen tulos on lopullinen, kun näytteestä eristetty bakteerikanta on varmistettu salmonellaksi Ruokaviraston laboratoriossa. PCR-menetelmällä saatu tai muu paikallislaboratorion tutkimustulos on alustava tulos, mikä on huomioitava päätöksenteossa.

Elintarvikkeiden mikrobiologiset analyysit - Ohje valvontaviranomaisille https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/#mikrobiologinen-naytteenotto

8 Huomioitavaa asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukaisissa asiakirjoissa

Kaupallinen asiakirja/yhteisön sisäisen kaupan todistus on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Se voidaan laatia myös muilla EU:n kielillä, jos sen mukana on virallinen käännös. Myös englanninkielinen käännös hyväksytään.

Salmonellatutkimuksia koskevan laboratorion lausunnon (liite IV, kohta 6) kielivaatimuksista ei ole asetuksessa säädetty. Toimijan tulee kuitenkin pystyä ymmärtämään todistuksen sisältö. Vaihtoehtoisesti toimija voi tarvittaessa käännättää todistuksen. Myös valvojan tulee pystyä ymmärtämään todistuksen sisältö tai vakuuttua siitä, että sisältö on vaatimustenmukainen.

Asetuksen vaatimat asiakirjat tulee voida luotettavasti yhdistää elintarvikkeeseen ja myös salmonellatutkimustodistukseen, silloin kun tutkimustodistus vaaditaan.

Asiakirjoja ja elintarvikkeita yhdistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi viitenumerot, eränumerot, päivämäärät, tuotenimikkeet ja kilomäärät. Asiakirjojen ja elintarvikkeiden yhdistämisessä voidaan tarvittaessa käyttää apuna myös rahtikirjoja, lähetysluetteloita ja laskuja.

Kaupallisen asiakirjan viitenumero on allekirjoittaneen lähettäjätahon vastuuhenkilön antama viitenumero, jonka avulla kaupallinen asiakirja, salmonellatutkimusten analyysitodistus ja lähetys ovat yhdistettävissä toisiinsa.

Alkuperäinen kappale kaupallisesta asiakirjasta lähetetään maahantuojalle, jonka on säilytettävä se seuraavasti:

Rekisteröidyn elintarviketoiminnan osalta toimijan on säilytettävä elintarvikkeiden jäljitettävyystietoja vähintään yksi vuosi elintarvikkeiden lähettämisestä tai vastaanottamisesta (MMMa 318/2021 elintarvikehygieniasta, 22 §).

Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen osalta toimijan on säilytettävä elintarvikkeiden jäljitettävyystietoja vähintään kaksi vuotta elintarvikkeiden viimeisen käyttöajankohdan tai vähimmäissäilyvyysajan jälkeen (MMMa 318/2021 elintarvikehygieniasta, 36 §).

Kaupallisen asiakirjan sivumäärään lasketaan kuuluvaksi myös laboratorion tutkimustodistuksen sivut.

Kaupallisen asiakirjan 1-kohdan tiedoissa on tarvittaessa oltava mainittuna lähettävän laitoksen hyväksymisnumero. Jos tuote lähetetään muusta kuin hyväksyntää vaativasta elintarvikehuoneistosta, ei hyväksymisnumeroa voida vaatia (esim. tukku).

Kaupallisen asiakirjan 2-kohdassa on oltava selkeästi vastaanottajan tiedot, määränpäälaitoksen hyväksyntänumero ei ole välttämätön.

Kaupallisen asiakirjan 6-kohdassa on tarpeettomat vaihtoehdot yliviivattava. Ensimmäinen vaihtoehto edellyttää, että lähettäjä toimittaa myös laboratorion tutkimustodistuksen.

Jos vaadittavia salmonellatutkimuksia ei ole tehty lähtömaassa, niitä ei voi korvata Suomessa otettavilla viranomais- tai omavalvontanäytteillä.

Asetuksen vaatima kaupallinen asiakirja ja salmonellatutkimustodistukset lihan osalta voidaan myös toimittaa sähköisesti.

TRACES-todistus tulee olla tulostettuna TRACES-järjestelmästä ja kananmunalähetyksen mukana.

Vasta kun asetuksen vaatimat asiakirjat ovat maahantuojan saatavilla ja maahantuoja on todennut ne vaatimuksia täyttäviksi, saa maahantuoja ottaa elintarvikkeen käyttöön, laittaa jakeluun tai toimittaa eteenpäin toiselle toimijalle.

9 Toimenpiteet silloin kun asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimukset eivät täyty

Elintarvike ei täytä asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatima salmonellaa koskeva tutkimustodistus puuttuu.

Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatima kaupallinen asiakirja/ yhteisön sisäisen kaupan todistus puuttuu.

Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimat asiakirjat ja elintarvike eivät ole yhdistettävissä toisiinsa.

Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimia salmonellatutkimuksia lähtömaassa ei ole kohdistettu Suomeen tarkoitettuun lähetykseen.

Viranomais- tai omavalvontatutkimuksessa löytyy salmonellaa elintarvikkeesta, joka on tullut salmonellatodistuksella.

9.1 Toimenpiteet omavalvonnassa

Toimijalla on oltava suunnitelma salmonellaerityistakuiden täyttymisen omavalvonnasta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten omavalvonnassa toimitaan havaittaessa epäkohtia liittyen salmonellaerityistakuiden täyttymiseen.

Maahantuoja ei saa ottaa lähetystä käyttöön tai luovuttaa edelleen ennen kuin on todennut asiakirjojen vastaavan asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia ja että asiakirjat ja lähetys voidaan yhdistää toisiinsa.

Mikäli elintarvike ei täytä asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia, elintarvike voidaan palauttaa lähtömaahan, hävittää Suomessa tai käyttää Suomessa muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeeksi. Toimija voi valita, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, elleivät terveydelliset syyt tai muu lainsäädäntö rajoita toimenpiteitä.

Mikäli lihassa, joka on tullut salmonellatodistuksella, havaitaan salmonellaa, kyseistä lihaa ei saa ohjata laitokseen kuumennettavaksi. Tällainen liha tulee palauttaa, hävittää tai käyttää muuhun kuin elintarvikkeeksi. Tällainen liha tulee vetää markkinoilta ja kuluttajilta takaisin.

Jos lihassa, joka on tullut salmonellatodistuksella, havaitaan omavalvonnassa salmonellaa, tulee kyseisestä lihasta valmistetut tuotteet poistaa tuotannosta ja vetää pois markkinoilta ja kuluttajilta. Nämä tuotteet tulee hävittää tai käyttää muuhun kuin elintarvikkeeksi. Jos tuote on läpikäynyt kuumennuksen tai muun salmonellan tuhoavan käsittelyn, tuotteita ei kuitenkaan tarvitse vetää kuluttajilta takaisin.

Jos lihalähetyksen jostakin erästä löytyy salmonellaa, niin omavalvontatoimenpiteet koskevat koko kyseistä lähetystä, mikäli lähetys on tullut samalla kaupallisella asiakirjalla (asetuksen (EY) N:o 1688/2005, liite IV)

Toimijan tulee olla yhteydessä siihen elintarvikevalvontayksikköön, jonka alueella toimija toimii, ja ilmoittaa salmonellalöydöksestä. Ruokavirasto voi tehdä löydöksestä RASFF-ilmoituksen.

Tuotteen palautus, hävittäminen tai käyttö muuhun kuin elintarvikkeeksi

Palautus

Toimija voi palauttaa elintarvikkeen, joka ei täytä asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia, elintarvikkeen toimittajalle, mikäli toimittaja suostuu ottamaan elintarvikkeen vastaan.

Omavalvontatutkimuksessa todetusta salmonellasta ja siitä johtuvasta lähetyksen palauttamisesta lähtömaahan toimijan on ilmoitettava paikalliselle valvontaviranomaiselle, joka ilmoittaa asiasta Ruokavirastoon osoitteeseen ensisaapumisvalvonta@ruokavirasto.fi.

Hävittäminen

Mikäli lähtömaan elintarvikkeen toimittaja ei ota vastaan palautettavaa elintarviketta, toimijalle jää vaihtoehdoiksi elintarvikkeen hävittäminen Suomessa tai sen käyttö muuhun kuin elintarvikkeeksi. Ks. kohta 9.3.

Käyttö muuhun kuin elintarvikkeeksi

Toimijalla on mahdollisuus selvittää, olisiko elintarviketta mahdollista käyttää muuhun kuin elintarvikkeeksi, esimerkiksi rehuksi. Ks. kohta 9.4.

9.2 Toimenpiteet viranomaisvalvonnassa

Mikäli viranomainen/valvoja toteaa, että elintarvike ei täytä asetuksen (EY) N:o 1688/2005 vaatimuksia, viranomainen voi määrätä elintarvikkeen palautettavaksi lähtömaahan, hävitettäväksi Suomessa tai käytettäväksi Suomessa muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeeksi. Toimija voi valita, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, elleivät terveydelliset syyt tai muu lainsäädäntö rajoita toimenpiteitä. Mikäli päädytään elintarvikkeen palauttamiseen lähtömaahan, toimija selvittää vastaanottaako toimittaja palautettavan elintarvikkeen. Tarvittaessa toimijaa tulee ohjeistaa tekemään takaisinveto (ks. kohta 9.1). Syitä edellä mainittuihin toimenpiteisiin ovat mm. salmonellalöydökset tuotteessa, joka on tullut salmonellatodistuksella, puutteet asetuksen vaatimassa kaupallisessa asiakirjassa tai salmonellatodistuksessa.

Jos lihalähetyksen jostakin erästä löytyy salmonellaa, valvontatoimenpiteet koskevat koko kyseistä lähetystä, mikäli lähetys on tullut samalla kaupallisella asiakirjalla (asetuksen (EY) N:o 1688/2005, liite IV).

Jos elintarvike palautetaan lähtömaahan, hävitetään tai käytetään muuhun kuin elintarvikkeeksi, valvontaviranomaista/valvojaa pyydetään ilmoittamaan Ruokavirastoon määräysten vastaisuuden syy ja tehdyt toimenpiteet, jotta Ruokavirasto voi tehdä AAC- tai RASFF-ilmoituksen. Myös toistuvista ongelmista valvojaa pyydetään olemaan yhteydessä Ruokavirastoon.

Valvojan tulee pyytää toimijalta kirjallinen vahvistus siitä, että elintarvike on palautettu lähtömaahan, hävitetty tai käytetty muuhun kuin elintarvikkeeksi.

Jos lihassa, joka on tullut salmonellatodistuksella, havaitaan viranomaisvalvonnassa salmonellaa, tulee kyseisestä lihasta valmistetut tuotteet poistaa tuotannosta ja vetää pois markkinoilta ja kuluttajilta. Nämä tuotteet tulee hävittää tai käyttää muuhun kuin elintarvikkeeksi. Jos tuote on läpikäynyt kuumennuksen tai muun salmonellan tuhoavan käsittelyn, tuotteita ei kuitenkaan tarvitse vetää kuluttajilta takaisin.

9.3 Elintarvikkeen hävittäminen

Elintarvikkeeksi kelpaamattomat eläinperäiset elintarvikkeet ovat yleensä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) 9 artiklan mukaista luokkaan 2 kuuluvaa ainesta (kohta e), alakohta ii)), esimerkiksi seuraavista syistä:

Omavalvonnassa tai viranomaisvalvonnassa todettu salmonella.
Asetuksen (EY) N:o 1688/2005 mukaiset salmonellaa koskevat asiakirjat puuttuvat.

Elintarvikkeeksi kelpaamattomat eläinperäiset elintarvikkeet voidaan joissakin harvinaisemmissa tapauksissa katsoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan mukaiseksi luokkaan 3 kuuluvaksi ainekseksi, jos

Elintarvike on valvojan arvion mukaan kunnossa, mutta pakkauksessa tai asiakirjoissa ilmenee sellainen vähäinen puute, jonka vuoksi ihmisten tai eläinten terveydelle ei kuitenkaan katsota aiheutuvan riskiä.

Edellä mainittu aines voidaan hävittää jätteenä polttamalla (artiklat 12-14). Polttolaitokselta tulee tarkistaa ennen jätteen toimittamista, ottaako laitos ko. tuotetta vastaan. Pakatut elintarvikkeet voi hävittää ainakin Fortum Waste Solutions Riihimäellä. Hävittämismahdollisuutta voi myös tiedustella Honkajoki Oy:ltä. Biohajoavaa ainesta ei pääsääntöisesti voi toimittaa kaatopaikalle.

Toimijan tulee dokumentein osoittaa valvojalle, että elintarvike on hävitetty.

Lisätietoja saa Ruokaviraston sivutuotevalvonnasta abp@ruokavirasto.fi.

9.4 Elintarvikkeen käyttö muuhun kuin elintarvikkeeksi

Mikäli tuote todetaan elintarvikkeeksi kelpaamattomaksi, se voidaan mahdollisesti elintarvikelain 297/2021 59 §:n mukaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeeksi.

Toimija voi ehdottaa valvontaviranomaiselle mitä muita käyttötarkoituksia hän olisi kiinnostunut selvittämään. Näiden elintarvikkeiden muu käyttötarkoitus on valvontaviranomaisen hyväksyttävä. Luokkaan 2 ja 3 kuuluvaa ainesta voi tarjota esimerkiksi turkisrehua valmistaviin käsittelylaitoksiin rehuraaka-aineeksi. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta voi tarjota myös lemmikkieläinten ruokaa valmistaviin laitoksiin. Rehukäyttöä harkittaessa tulee olla yhteydessä Ruokaviraston rehujaostoon, rehukyselyt@ruokavirasto.fi. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta voi toimittaa sellaisenaan biokaasu- tai kompostointilaitokseen, mutta tämä on aina varmistettava Ruokaviraston lannoitejaostolta, lannoitevalvonta@ruokavirasto.fi.

10 Ohjeita viranomaisille hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä

Hallinnollisista pakkokeinoista on ohjeistettu kattavasti Ruokaviraston ohjeessa 100011 (Opas elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä elintarvikevalvonnassa), joka löytyy Ruokaviraston internetsivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/#viranomaisvalvonta

Pakkokeino-ohjetta 100011 täydentävät Ruokaviraston ohje 10110 elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä koskevasta päätöksestä sekä Ruokaviraston lomake 10110, jossa on pohja pakkokeinopäätökseksi. Nämä löytyvät viranomaisten käytössä olevasta Pikantista: Ruokavirasto/Pikantti/ELIYHT/Malliasiakirjat

11 AAC- ja RASFF-ilmoitukset sekä takaisinveto Suomessa

11.1 AAC-ilmoitus

AAC-ilmoitus (Administrative Assistance and Cooperation System) tulee Ruokavirastossa tehtäväksi silloin, kun ei voida osoittaa tuotteessa olevan terveysvaaraa, mutta siitä katsotaan tarpeelliseksi kertoa jotain muuta (esim. epäkohta tai puute) lähettäjämaan tai muiden asiaan liittyvien maiden viranomaisille. AAC-ilmoitus tehdään myös, kun Suomessa tarvitaan lisätietoa asian selvittämiseksi tai päätöksenteon tueksi toisen jäsenmaan elintarvikevalvonnalta. AAC-ilmoitus voidaan tehdä RASFF-ilmoitusta vapaamuotoisemmin, mutta ilmoitukseen on syytä liittää kuvia tai asiakirjoja, joilla voidaan tarvittaessa osoittaa mitä toimijaa asia koskee. Tiedustelut ja asiakirjat lähetetään osoitteeseen rasff@ruokavirasto.fi.

Salmonellaerityistakuuvaatimuksiin liittyvissä AAC-ilmoituksissa pyydetään ilmoittamaan asiasta myös tiedoksi sähköpostiosoitteeseen ensisaapumisvalvonta@ruokavirasto.fi.

Jäsenmaiden välisen hallinnollisen avun ja tiedonvaihdon vaatimukset on kuvattu valvonta-asetuksessa (EU) 2017/625, artiklat 102-108, joissa kuvataan sekä RASFF- että AAC -järjestelmän periaatteet.

11.2 RASFF-ilmoitus

RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on Euroopan Unionin ylläpitämä järjestelmä. Ruokavirasto toimii sen yhteyspisteenä Suomessa. Ruokaviraston tehtävänä on raportoida EU:n Komission kontaktipisteelle (ECCP) ja toisille jäsenmaille, kun markkinoilla havaitaan maasta toiseen kuljetettu elintarvike, elintarvikekontaktimateriaali tai rehu, josta on tai saattaa olla terveysvaaraa ihmiselle tai tuotantoeläimille tai vakavaa vaaraa ympäristölle. Ruokavirasto tarvitsee RASFF-ilmoituksen tekemiseksi valvojalta tai suoraan toimijalta seuraavat tiedot:

laboratorion analyysitodistus, jossa tuotteen virhe osoitetaan
lasku, pakkauslista, tilausvahvistus, josta käy ilmi kyseinen tuotenimike ja tuotteen määrä, toimija, joka on lähettänyt tuotteen Suomeen sekä vastaanottaja Suomessa
kuvat pakkauksista ja tuote-etiketeistä eivät ole välttämättömiä, mutta ne ovat suotavia ja auttavat ilmoituksen teossa

RASFF-ilmoitusta koskevat tiedustelut ja asiakirjat lähetetään Ruokavirastoon sähköpostiosoitteella rasff@ruokavirasto.fi.

Salmonellaerityistakuuvaatimuksiin liittyvissä RASFF-ilmoituksissa pyydetään ilmoittamaan asiasta myös tiedoksi sähköpostiosoitteeseen ensisaapumisvalvonta@ruokavirasto.fi.

11.3 Takaisinveto Suomessa

Jos elintarvike ei täytä tässä ohjeessa esiteltyjä tai muita lainsäädännön vaatimuksia ja se on jo lähtenyt toimijalta eteenpäin toiselle toimijalle tai kuluttajalle, tulee ensin mainitun tehdä tuotteen takaisinveto. Takaisinvetolomake lähetetään osoitteeseen takaisinvedot@ruokavirasto.fi.

Tarkempaa tietoa koskien ilmoitusta elintarvikkeen takaisinvedosta löytyy Ruokaviraston ohjeesta 17053/1. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/#takaisinvedot

12 Ruokaviraston yhteystiedot

Tähän ohjeeseen liittyvät yhteydenotot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen ensisaapumisvalvonta@ruokavirasto.fi.

13 Ohjeen päivitys

Ruokavirasto päivittää tätä ohjetta tarpeen mukaan. Valvojille ilmoitetaan Pikantissa, kun ohjetta on päivitetty. Ohje julkaistaan sekä Pikantti-ekstranetissä että Ruokaviraston ulkoisilla internet-sivuilla.