- Ruokapalvelun ammattilaisten ja kilpailuttajan yhteisenä tehtävänä on määrittää tarjottavalle ruoalle asetettavat laatukriteerit, joista tärkeimpänä on ruuan ravitsemuslaatu. Ravitsemuslaatu on syytä ottaa huomioon heti kilpailutuksen ensi vaiheessa. Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset kirjataan palvelusopimukseen sekä tuotantoa ohjaaviin ravitsemus- ja ruokapalvelukäsikirjoihin.
- Tarjoilulinjastossa terveelliset vaihtoehdot sijoitetaan siten, että ne on helppo valita. Myös kokoustarjoiluissa ja välipalavaihtoehdoissa huolehditaan terveellisten ja suosituksia mukailevien vaihtoehtojen tarjonnasta.
- Ruokapalveluilla on suuri merkitys suomalaisten ravinnonsaannissa, ja se on osa suomalaisten ruokaturvaa.
- Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta.
- Ateriakokonaisuuden eri osien ravitsemuskriteerit julkaistiin vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriön Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuosituksessa (STM Selvityksiä 2010:11). Ne pohjautuvat Sydänmerkki-järjestelmässä luotuihin kriteereihin. Kriteerit päivitetään tarvittaessa.
- Ravitsemuslaadun kriteerit on on julkaistu Terveyttä ruoasta - suomalaiset ravitsemussuositukset (2014), pdf.
- Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset sisältyvät myös kaikkiin eri ikä- ja kohderyhmien suosituksiin, joihin niitä on päivitetty yhteneväisiksi Sydänmerkki-järjestelmän kriteereiden kanssa. Katso suosituskohtaiset kriteerit. Suosituskohtaisissa kriteereissä on joitakin kohderyhmää koskevia täsmennyksiä (mm. lyhyen ja pitkänaikavälin suolakriteeri ja kriteeri erikseen lapsille).
Ravitsemussuositusten ja ravitsemuslaadun huomioimisesta ruokapalvelujen hankinnassa tarkemmin: Vastuullisten ruokapalvelujen hankintaopas, 2021.