Kuntapäättäjä varmista, että
- kunnassa on tieto, myös haavoittuvissa olosuhteissa elävien, ikääntyneiden ravitsemustilasta, kauppa- ja ruokapalvelujen saavutettavuudesta ja käytöstä sekä mahdollisista palvelujen katvealueista ja tuen saannin aukoista
- kaikille ikääntyville henkilöille turvataan hyvä ravitsemus viestinnän, ohjauksen, kauppa- ja kotipalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, vanhus- ja ruokapalvelujen sekä järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kattavalla, suunnitelmallisella ja joustavalla yhteistyöllä
- ikääntyneiden ravitsemuksen edistämisestä ja vajaaravitsemuksen ehkäisemisestä kunnassa on konkreettinen suunnitelma ja toimenpiteet, joiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan
- ikääntyneiden vajaa- ja aliravitsemuksesta aiheutuvat kustannukset ja inhimillinen kärsimys on kaikkien päättäjien tiedossa ja ehkäisevät toimenpiteet on riittävästi resursoitu.
Ikääntyneiden hyvää ravitsemusta voidaan tukea:
- Tarjoamalla tarpeenmukaiset, ravitsemuksellisesti laadukkaat ja maukkaat kotiateria- ja kauppakassipalvelut sekä ruokailumahdollisuudet toimintakeskuksissa ja asumispalveluissa
- Tarjoamalla sosiaalista hyvinvointia edistäviä, kaikille ikääntyneille avoimia ruokailumahdollisuuksia esim. palvelutaloilla, hoivakodeissa, ikääntyneiden hyvinvointikeskuksissa, kunnan henkilöstöravintoloissa, kouluilla, kylätaloilla tai kerhotiloissa
- Kehittämällä toimintatapoja ikääntyneiden ravitsemustilan arvioimiseksi ja vajaaravitsemuksen seulomiseksi (vanhusneuvolat, palveluohjaajien ehkäisevät kotikäynnit, apteekin palvelut, ym.)
- Takaamalla laadukkaat ja tarpeenmukaiset ravitsemusterapiapalvelut osana sosiaali- ja terveyspalveluita
- Suuntaamalla ravitsemusaiheista viestintää ikääntyneille ja kertomalla tarjolla olevista palveluista ravitsemukseen liittyen.
Ikääntyneiden ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin kuntajohdon ja perusterveydenhuollon tiedonkeruusta
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla, joita ovat kuntajohto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri ja perusterveydenhuolto. Tästä järjestelmästä saadaan vertailutietoa ikääntyneiden ravitsemuksen edistämistoimista. Tietoa voidaan käyttää kuntien ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Tuloskartat
Kuntajohdon ja perusterveydenhuollon tiedonkeruusta kertyviä ravitsemusta koskevia tuloksia kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla, jotka avautuvat alla olevista linkeistä. Tiedot esitetään kartalla kunnittain/maakunnittain.
1. Kunnassa on asetettu tavoitteet ikääntyneiden ravitsemuksen edistämiseksi: Vuonna 2019 vain 36 % kunnista asetti tavoitteita ikääntyneiden ravitsemuksen edistämiseksi ja tarkempia toimenpiteitä asetti 32 %.
Tulkintaohje: Jos maakunta on keltainen, se tarkoitta, että osassa maakunnan terveyskeskuksista ko. asia toteutuu, osassa ei. Eli maakunnan terveyskeskusten välillä on vaihtelua.
2. Iäkkäiden vajaaravitsemuksen ehkäisy: Vuonna 2020 63 %:ssa terveyskeskuksista toiminta- ja taloussuunnitelman sisälsi tavoitteita ja toimenpiteitä iäkkäiden vajaaravitsemuksen ehkäisyyn.
3. Väestön vajaaravitsemuksen seuranta: Väestön vajaaravitsemuksen yleisyydestä tilastotietoa keräsi 33 % prosenttia terveyskeskuksista vuosittain/jatkuvasti.
4. Vajaaravitsemuksen tilastotiedon raportointi:
Toiminta- tai hyvinvointikertomuksessa tiedot raportoi vain 8 % terveyskeskuksista.
Hyvä ravitsemus ikääntyessä turvattava
Ikääntyneiden osuus kuntien asukkaista lisääntyy voimakkaasti tulevina vuosina. Samalla myös iäkkäiden palveluntarve lisääntyy. Hyvä ravitsemustila on ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edellytys. Se pitää yllä toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua sekä ehkäisee sairauksia tai lykkää niitä ja nopeuttaa sairauksista toipumista. Ikääntyneen kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Ruoalla ja ruokailulla on ikääntyneelle tärkeä psykososiaalinen merkitys - myös ikääntyneillä on oikeus yhteisiin, mielihyvää tuottaviin ruokailutilanteisiin.
Vastuu ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen toteutumisesta jakautuu sekä alueille että kunnille. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tarjoamaan ikääntyneille terveysneuvontaa ja huolehtimaan, että kunnassa on riittävästä ravitsemuksen erityisasiantuntijuutta. Alueet puolestaan vastaavat ikääntyneiden ravitsemuksesta osana ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluita.
Vajaaravitsemus vaarantaa toimintakyvyn ja terveyden
Ikääntymiseen liittyy monia fysiologisia, psykologisia, sosiologisia ja taloudellisia muutoksia, jotka vaikuttavat ruokahaluun, syömiseen ja ruokatalouden hoitoon. Näiden muutosten myötä ikääntyneet ovat muuta väestöä alttiimpia vajaaravitsemukselle. Jopa yli puolet pitkäaikaissairaanhoidon ikääntyneistä potilaista saattaa kärsiä virheravitsemuksesta. Kotihoidossa olevien henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa ravitsemuksessa on havaittu yleisesti suositusta niukempaa proteiinin, C-vitamiinin, folaatin ja kalsiumin saantia, mikä kertoo korjattavissa olevista ravitsemuksellisista puutteista. Vajaaravitsemus heikentää terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Se aiheuttaa liikunta- ja toimintakykyä heikentävää lihaskatoa, mikä voi johtaa kaatumisiin ja murtumiin, ja lisää infektioiden vaaraa. Vajaaravitsemuksen myötä sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy: hoitojaksot pitenevät, hoitojen teho huononee, ja lääkkeiden tarve lisääntyy. Vajaaravitsemus lisää myös kuolleisuutta. Vajaaravitsemus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä mittavia lisäkustannuksia yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle.
Säännöllisestä painon ja ravitsemustilan seurannasta on huolehdittava
Ravitsemustilan arvioimiseen ja vajaaravitsemuksen seulomiseen on olemassa nopeita ja helppoja menetelmiä, jotka tulisi olla rutiininomaisessa käytössä niin ikääntyneiden kotihoidossa, perusterveydenhuollossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Painon seuranta on oleellinen toimenpide, jolla voidaan havaita ajoissa tahaton laihtuminen ja ravitsemustilan heikkeneminen. Varhainen ravitsemuksen korjaaminen on tehokkaampaa kuin aliravitsemuksen hoito. Kunnassa tulee olla sovittu menettelytavoista, joilla ikääntyneiden ravitsemuksesta huolehditaan varhaisen tuen palveluilla, sekä tavoista, joilla ikääntyneiden vajaaravitsemusta ennaltaehkäistään, hoidetaan ja seurataan.
Ateriapalvelut ikääntyneille
Ikääntyneiden ruokasuositukset (VRN ja THL, 2020) opastavat sekä hyväkuntoisten kotona asuvien että kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon ruokapalveluita ja ravitsemushoitoa.
Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat neuvontaa ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa, sekä palveluohjausta siitä, mistä ja miten tukea ja palveluja voi tarvittaessa saada.
Ikääntyneiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten ravitsemusosaaminen ja täydennyskoulutus ovat avainasemassa ikääntyneiden hyvän ravitsemustilan tukemiseksi ja vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Kunnan vastuulla on myös käyttää alueen ravitsemusasiantuntijapalveluita.
Ruokapalveluilla on keskeinen rooli ikääntyneiden ravitsemuksen edistämisessä ja kotona selviytymisen tukemisessa. Ikääntyneiden ateriapalvelut voidaan toteuttaa useilla tavoilla - olennaista on, että palvelu on tarvetta vastaavaa, saavutettavaa ja oikea-aikaista. Ikääntyneille tulee olla mahdollisuus myös matalalla kynnyksellä kodin ulkopuoliseen, sosiaaliseen ruokailuun. Yhydyskuntasuunnittelussa on erityisen tärkeää arvioida myös ravitsemispalvelujen saatavuus ja saavutettavuus.
Yhdessä syöden ruoka maistuu paremmin
Yhteinen ateriahetki saattaa olla ikääntyneelle ainoa syy lähteä oman kodin ulkopuolelle. Yhteisellä syömisellä voidaan tukea ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja samalla myös parantaa ruokahalua. Tällä voi olla suuri vaikutus ikääntyneen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kunta voi järjestää itse ikääntyneille yhteisiä ateriapalveluja päiväkeskuksissa, kouluilla tai päiväkodeilla ja tukea alueellisia ja paikallisia järjestöjä esim. tarjoamalla toimitiloja ikääntyneiden yhteisten ruokailujen järjestämiseksi. Paikalliset ravintolat voivat houkutella syömään ulkona erilaisin teemoin ja kampanjoin ja tarjoamalla säännöllisesti ruokaileville alennuksia. Myös ruokailun yhteydessä tapahtuvalla tähderuokamyynnillä voidaan helpottaa ikääntyneen arkea kotona ja edistää riittävää ja edullista syömistä.
Hyvät käytännöt jakoon:
IkäRuoka -hanke. Loppuraportti
Ikäneuvo -hanke, Pirkanmaa
Ikääntyneiden ravitsemuksen edistäminen, Gery ry:n hankkeet
Yhteinen keittiö -toiminta, Tampereen kaupunki
Finger-toimintamalli, THL Monipuolinen elintapaohjelma muistihäiriöiden ehkäisyyn