Kunta- ja aluepäättäjä
- Lapsen kasvun, kehityksen ja elinikäisen terveyden perusta luodaan ensimmäisten 1000 päivän aikana hedelmöittymisestä lukien
- Lapsen elintapoihin ja ruokatottumuksiin vaikuttaa tulevan isän ja äidin oma terveys, hyvinvointi ja elintavat.
- Ravitsemusohjauksen on oltava tasapuolista, kaikki perheen jäsenet ja perheen voimavarat huomioivaa ja perheen yhteisöllisyyttä ja yhdessä syömistä edistävää
- Terveen kasvun ja kehityksen pulmat tulevat esille varhain. Varhainen lapsiperheaika on otollinen uusien terveyttä edistävien tottumusten syntymiselle.
Lasta odottavien ja lapsiperheiden hyvää ravitsemusta voidaan tukea:
Sosiaali- ja terveyspalveluissa:
- Tarjoamalla äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa laadukasta ja ajantasaista ravitsemusohjausta
- Seuraamalla kouluterveydenhuollossa lasten kasvua ja kehitystä ja puuttumalla oikea-aikaisesti lasten ravitsemukseen liittyviin pulmiin - yhteistyö kodin kanssa on tärkeää
- Takaamalla ravitsemusterapiapalvelut osana perusterveydenhuollon palveluita
- Rakentamalla ja resursoimalla alueellisia tutkimustietoperustaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeita, joissa lapsiperheiden tarpeet ovat lähtökohtana.
Kunnissa:
- Toteuttamalla systemaattisesti ruokakasvatusta (NeuvokasPerhe, Maistuva koulu ja Luontoaskel hyvinvointiin/varhaiskasvatus) ja tarjoamalla maukkaat ja ravitsemuksellisesti laadukkaat ateriat varhaiskasvatuksessa ja kouluissa
- Järjestämällä hyvää ravitsemusta tukevaa toimintaa kunnan perhekerhoissa ja -kahviloissa (esim. yhteistä välipalojen kokkausta ja leivontaa, satokausituotteisiin tutustumista)
- Tarjoamalla kunnan ylläpitämillä liikuntapaikoilla terveellisiä ateria- ja välipalavaihtoehtoja
- Tarjoamalla lapsiperheille avointa elintapaneuvontaa (esim. kunnan verkkosivuilla ja kerhotoiminnassa, perhekahviloissa, lapsiperhetapahtumissa)
- Järjestämällä imettäville äideille toimintaa (esim. imetystukiryhmiä) kunnan perhekerhojen yhteydessä tai yhteistyössä paikallisten järjestöjen ja alueen sote-toimijoiden kanssa
- Tarjoamalla mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen, ravitsemussuositusten mukaiseen ateriointiin – kaikille avoin ruokapalvelu esim. kouluilla tai kunnan henkilöstöravintoloissa.
Järjestöt ja muut toimijat sekä yritykset:
- Tarjoamalla liikuntapaikoilla terveellisiä välipala- ja juomavaihtoehtoja
- Sopimalla harrastusseuroissa yhteiset pelisäännöt lasten hyvän ravitsemuksen tukemiseksi; lapsia ja nuoria voidaan esimerkiksi kannustaa terveellisiin reissueväisiin ja kohtuullistamaan herkkujen syöntiä
- Järjestämällä harrastajille ja heidän vanhemmilleen ravitsemusaiheista neuvontaa osana seura- ja harrastustoimintaa
- Paikalliset kauppiaat voivat valikoimallaan, tarjouksillaan, tuotesijoittelullaan ja terveyttä tukevalla markkinointiviestinnällään vaikuttaa lasten ja nuorten ostamiin välipaloihin.
Lasten ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin kuntajohdon ja perusterveydenhuollon tiedonkeruusta
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla, joita ovat kuntajohto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri ja perusterveydenhuolto. Tästä järjestelmästä saadaan vertailutietoa lasten ja nuorten ravitsemuksen edistämistoimista. Tietoa voidaan käyttää kuntien ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Tuloskartat
Kuntajohdon ja perusterveydenhuollon tiedonkeruusta kertyviä ravitsemusta koskevia tuloksia kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla. Kartat avautuvat alla olevista linkeistä. Tiedot esitetään kartalla kunnittain/maakunnittain.
1. Kunnassa on asetettu tavoitteet lasten ja nuorten ravitsemuksen edistämiseksi: Vuonna 2019 kunnista 42 % oli asettanut tavoitteita lasten ja 41 % nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi. Tarkempia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi oli laatinut 39–41 % kunnista.
2. Muut tuloskartat: katso perusterveydenhuolto
Ravitsemus kuntoon jo ennen raskautta
Pohja hyvälle terveydelle luodaan jo ennen syntymää ja varhaislapsuudessa; äidin ravitsemustila raskauden alkaessa ja sen aikana sekä lapsen ravitsemus ensimmäisinä elinvuosina vaikuttavat oleellisesti yksilön myöhempään terveyteen. Perheen perustaminen ja raskauden suunnittelu ovat otollinen vaihe vaikuttaa myönteisesti koko perheen elintapoihin. Hyvä ravitsemus ylläpitää äidin terveyttä, nopeuttaa synnytyksestä toipumista ja tukee imetyksen onnistumista. Vanhempien terveyttä edistävät ruokatottumukset ja säännöllinen ateriarytmi auttavat jaksamaan pikkulapsiperheen arjessa.
Huomio koko perheen ravitsemukseen
Lapsuudessa opitaan helposti terveyttä edistävät ruokatottumukset, mikäli arjen ympäristö tukee niiden toteutumista ja koti ja lähipiiri toimivat esimerkkinä. Odottaville ja imettäville äideille ja pikkulapsiperheille tulee tarjota riittävästi tukea, jotta vanhempien ja lapsen hyvä ravitsemus toteutuvat tässä kehityksellisesti ja tottumusten muotoutumisen kannalta tärkeässä elämänvaiheessa.
Kunta voi tukea lapsiperheiden ravitsemusta esim. tarjoamalla kaikille kuntalaisille, myös työelämän ulkopuolella oleville, avoimia ruokapalveluita. Kunta voi myös järjestää imetystä ja perheen yhteisiä, terveyttä edistäviä ruokatottumuksia tukevaa toimintaa esim. vauva-, äiti/isä- ja perhekerhojen yhteydessä. Lapsen ravitsemukseen kohdistuvan neuvontakeskustelun yhteydessä on tärkeää keskustella perheen arkisista ruoka-asioista tasavertaisesti molempien puolisoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat alueet ovat vastuussa siitä, että perheille on tarjolla laadukasta ravitsemusohjausta osana äitiys- ja lastenneuvolapalveluita.
Arjen ympäristö hyvää ravitsemusta tukemaan
Ruokailun ja tarjottavan ruoan ravitsemuslaadun merkitystä tulee painottaa kaikkialla lasten elinympäristöissä. Varhaiskasvatuksen ja koulun lisäksi myös esimerkiksi kerho- ja leikkipuistotoimintaa järjestettäessä sekä liikuntapaikkojen ja muun harrastustoiminnan välipalatarjontaa hankittaessa ruoan ravitsemuslaatu ja lasten ruokakasvatus on syytä ottaa huomioon. Myös yrityksillä, harrastusseuroilla ja seurakunnilla on mahdollisuus edistää lasten ja lapsiperheiden ruokatottumuksia opastamalla valitsemaan ja tarjoamalla terveellisiä vaihtoehtoja ja tuottamalla esimerkiksi hyviä ruokatottumuksia edistävää ryhmätoimintaa.
Lapsiperheiden, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruoka- ja ruokailusuositukset sisältävät suuntaviivat raskautta suunnittelevien, lasta odottavien ja imettävien, leikki-ikäisten ja koululaisten hyvän ravitsemuksen edistämiseen. Ne myös ohjeistavat konkreettisin keinoin, miten lasten ruokakasvatusta voidaan toteuttaa neuvola- ja lapsiperhetyössä, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Hyvät käytännöt jakoon:
Ruokakasvatuksen ja ruokailun nykytila-verkkokysely
Varhaiskasvatus ja koulu
NeuvokasPerhe -perheille
Neuvoloiden vauva- ja perhemyönteisyysohjelma, THL
Marttojen neuvonta- ja kurssitoiminta
Maa- ja kotitalousnaisten neuvonta- ja kurssitoiminta
Ruokailoa kaikille!, Ruokakasvatuksen menetelmien kehittäminen ulkomaalaistaustaisille lapsiperheille
Diakoninen perhetyö,esimerkki Oulun ev.lut.srk
Julkaisuja:
Tulevaisuuden säästöt tehdään nyt: huomio lasten ja nuorten ruokaympäristöön.
Policy Brief, 2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.