Kuntapäättäjä, työnantaja varmista, että
- työikäisten hyvää ravitsemusta edistetään määrätietoisesti vaikuttavilla toimenpiteillä
- työhyvinvoinnin edistämiseen kuuluu työaikaisen säännöllisen syömisen ja terveyttä edistävien työpaikka-aterioiden nauttimisen mahdollistaminen
- työaikaiseen ruokailuun, myös vuoro-, matka- ja maastotyössä sekä epäsäännöllistä työaikaa noudattavilla, on joustavat ja kattavat mahdollisuudet.
- työelämän ulkopuolella olevien hyvää ravitsemusta edistetään kohdennetuin, asiakaslähtöisin menetelmin, erityisesti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävillä työmuodoilla.
Työikäisten hyvää ravitsemusta voidaan tukea:
- Mahdollistamalla työntekijöille ravitsemussuositusten mukainen ateria esim. työpaikan henkilöstöravintolassa.
- Kehittämällä työpaikoilla eväsruokailukäytäntöjä niitä haluaville sekä välipala-, kahvihuone- ja kokoustarjoilukäytäntöjä terveyttä edistäviksi.
- Liittämällä hyvän ravitsemuksen edistäminen osaksi työhyvinvoinnin edistämistä ja TYKY-toimintaa
- Tarjoamalla työterveyshuollossa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa riittävät ja tarpeenmukaiset elintaparyhmä- ja ravitsemusohjauspalvelut sekä ravitsemusterapia- ja hoitopalvelut
- Tarjoamalla myös työelämän ulkopuolella oleville, kuten työttömille ja kuntoutujille edullinen mahdollisuus ravitsemuksellisesti laadukkaisiin ruokapalveluihin
- Järjestämällä ravitsemusaiheista vapaa-ajantoimintaa: esim. kansalaisopistojen tai paikallisten järjestöjen kursseja ja ravitsemusaiheisia tapahtumia
- Työikäisille suunnatun ravitsemusaiheisen viestinnän avulla.
Työikäisten ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin tiedonkeruusta
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla, joita ovat perusterveydenhuolto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntajohto ja kulttuuri. Tästä järjestelmästä saadaan vertailutietoa perusterveydenhuollon ravitsemustoimenpiteistä ja väestön terveyseroista. Tietoa voidaan käyttää kuntien ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Perusterveydenhuollosta kertyviä ravitsemusta koskevia tuloksia mm. ylipainon yleisyydestä, ravitsemustiedottamisesta, elintaparyhmistä ja ravitsemusohjauksen saatavuudesta kuvataan TEAviisarin kuntakartoilla.
Hyvällä ravitsemuksella hyvinvointia ja terveyttä aikuisväestölle
Työikäisten hyvällä ravitsemuksella voidaan ylläpitää terveyttä, yleistä vireyttä ja työkykyä, vähentää kroonisten sairauksien ilmaantuvuutta ja ennenaikaista eläköitymistä ja niistä yhteiskunnalle ja työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Työn rytmittäminen, säännöllinen syöminen ja ravitsevat ateriat tukevat työssä jaksamista ja edistävät sekä sosiaalista että psyykkistä hyvinvointia. Yhdessä syöminen edistää yhteisöllisyyttä. On tärkeää muistaa, että työn päättyminen ja työttömyys voivat vaikuttaa monella tavalla ruokailumahdollisuuksiin ja ravitsemukseen. Tällöin kohdennettu, ajankohtainen tuki oman syömisen uudelleen järjestelyyn voi olla tarpeen.
Aikuisväestön ruokatottumuksissa on edelleen paljon kehitettävää
Aikuisuudessa terveellisten ruokatottumusten merkitys korostuu, kun iän myötä kroonisten kansansairauksien riski kasvaa. Useimpien suomalaisväestössä yleisten terveysongelmien synnyssä ravitsemuksella on keskeinen merkitys. Lihavuus liittyy monien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, uniapnean ja eräiden syöpätautien syntyyn. Painonhallinta ehkäisee lihavuuteen liittyvien sairauksien puhkeamista ja hidastaa jo puhjenneen sairauden etenemistä. Terveen painon säilyttämisessä ja ylipainon ehkäisyssä säännöllinen syöminen, terveyttä edistävä ruokavalio, kohtuulliset annoskoot, riittävä uni ja fyysinen aktiivisuus ovat keskeisiä elintapatekijöitä.
Vain harva aikuinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Edelleen keskeisinä ruokavalion parantamistavoitteina ovat kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisääminen, punaisen lihan ja lihavalmisteiden käytön vähentäminen sekä ruokavalion rasvan laadun parantaminen ja suolan käytön vähentäminen. Ruokatottumukset ovat korkeasti koulutetuilla yleisesti paremmat kuin vähemmän koulutetuilla: esimerkiksi tuoreiden kasvisten ja hedelmien käyttö on korkeasti koulutetuilla huomattavasti yleisempää kuin matalammin koulutetuilla.
Työyhteisö työntekijöiden hyvää ravitsemusta edistämässä
Työnantajalla on velvollisuus tukea työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Siihen kuuluu myös työn tauottaminen ja työaikaisen ruokailun mahdollistaminen. Työnantaja voi kannustaa työntekijöitä henkilöstöravintolan hyödyntämisessä sekä riittävien välipalataukojen pitämisessä. Työpaikoilla voidaan sopia yhdessä työnantajan ja -tekijöiden kanssa terveyttä edistävistä kokous- ja kahvihuonetarjoiluista, ja järjestää ravitsemusaiheista toimintaa osana työhyvinvointipäiviä. Vuorotyössä on erityisen tärkeää huolehtia jaksamista tukevasta syömisestä, jossa huomioidaan myös vaihtuvaan ateriarytmiin ja yöaikaisen syömiseen ja juomiseen liittyvät rajoitukset ja yksilölliset haasteet.
Hyvät käytännöt jakoon:
Erilaiset tuuppaustoimet, jolla edistetään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä lounasravintoloissa, esim. lautasmallien/mallikuvien esilläpitäminen tarjoilulinjastoissa, salaattibuffet, eväsinfot, eväspaketit, kasvisruokien sijoittaminen linjastolla alkuun.
StopDia -toimintamallit
Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset. Työterveyslaitos
Terveyskylä - Omahoito-ohjelmat
ja Omapolku
Arjen sankarit - miehet kuntoon ja työllistymisen polulle, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
HELPOMPI TAPA terveelliseen syömiseen -kortit Tuki- ja liikuntaelinliitto ry
Armollista menoa - apua ja tukea, painonhallinta, Sydänliitto ry
Lounaasta virettä päivään -video