Mitä on ravitsemusterveyden edistäminen osana elintapaohjausta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain tarkoituksena (612/2021, 1§) on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollolla tarkoitetaan (2§) hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja palveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Ravitsemusterveys on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ravitsemuksen keinoin eri ikä- ja väestöryhmissä. Ravitsemusterveyden edistämisellä pyritään turvaamaan lasten tervettä kasvua ja kehitystä, parantamaan työikäisten työ- ja toimintakykyä, tukemaan ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä, lisäämään terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ravitsemusterveyden edistäminen pitää sisällään mm:
- Tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa terveyttä edistävistä ruokavalinnoista ja tiedon jakamista monikanavaisesti niin yleisesti kuin kohdennetusti eri ryhmille.
- Ravitsemus- ja ruokasuositusten mukaisten ruokailutottumusten (ruoanvalinta, ateriarytmi ym.) edistämistä osana elintapaohjausta ja muita tarjottuja palveluja.
- Asiakaslähtöisiä, toimivia, sujuvia ja ruokasuosituksiin perustuvia ateriapalveluja.
- Osaavaa ja ammatillista apua ja tukea ruokahaasteissa: tietoja, taitoja, pystyvyyden tukemista ja kannustusta sekä osallisuuden, sosiaalisen yhdessäolon ja ruokailon edistämistä sekä moniammatillista yhteistyötä, jota voivat toteuttaa kaikki kunnan ja alueen toimijat omalla alallaan.
- Eri väestöryhmien välisten ravitsemus- ja terveyserojen kaventamista kohdennetuin toimenpitein.
- Sairauksien ehkäisemistä, painonhallintaa, varhaista ravitsemusriskien (vajaa- ja virheravitsemuksen) tunnistamista ja niihin oikea-aikaisesti puuttumista sekä sairauksien ravitsemushoitoa.
Ravitsemusterveyteen liittyvän elintapaohjauksen tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten sekä pysyvien elintapamuutosten toteutumista. Ravitsemusterveyden edistämisen menetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin. Asiakastyössä tärkeää on asiakaslähtöinen kohtaaminen, olemassa olevien hyvien ruokailutottumusten vahvistaminen ja asiakkaan tarpeista lähtevä tottumusten muokkaus. Elintapaohjauksen tärkeimpänä tavoitteena on asiakkaan pystyvyyden tunteen vahvistaminen tuomalla esiin asiakkaan arjen ja ravitsemuksen vahvuuksia ja kohdentamalla muutokset asiakkaan tilanteen ja voimavarojen mukaan.
Palveluvalikoimaneuvosto on antanut suosituksen elintapamuutosta tukevista tekijöistä elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäisen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi (STM, 2020). Suositus edellyttää, että ”julkisessa terveydenhuollossa tulee tarjota potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä, joilla pyritään estämään elintavoista johtuva sairastuminen tilanteessa, jossa henkilön riski sairastua on jo merkittävästi kohonnut”. Lisäksi suosituksessa todetaan, että ”elintapaohjauksessa ja terveyden edistämisessä terveydenhuollon rinnalla tärkeä rooli on myös muilla julkisilla toimijoilla, kuten kuntien liikuntatoimella tai järjestetyllä ruokailulla esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla. Eri toimijoiden välille, niin terveydenhuollon sisällä kuin sen ulkopuolella, on luotava yhteys, jotta potilas saa tarvitsemansa riittävän tuen ja mahdollisuudet elintapojensa muuttamiseen”.
Hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten toteutuminen vaatii tietojen, taitojen ja motivaation lisäksi muutosta tukevan ruokaympäristön. Yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi on varmistettava terveellisiä ruokavalintoja tukevat ruokapalvelut ja muut terveyttä tukevat toimenpiteet. Hyvinvointia edistäviä ruokailutottumuksia tulee edistää esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoiminnassa, perhekahviloissa, nuorten työpajatoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa, järjestöjen kurssi- ja ryhmätoiminnassa, työttömien kahviloissa ja ravintoloissa, asumispalveluissa, seurakuntien ryhmätoiminnassa sekä osana varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatusta ja kotitalousopetusta.
Jotta näitä toimintoja voidaan toteuttaa asianmukaisella tavalla, tulee toimintaa toteuttavien tahojen riittävä osaaminen turvata.
Merkittävä osa ravitsemusterveyden edistämisestä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Ravitsemusterveyden edistämiseksi alueilla yhdessä linjatut toiminnot ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskeisen tärkeää. STM on julkaissut tarkistuslistan hyvinvointialueille tueksi elintapaohjauksen suunnitteluun ja valmisteluun. Tähän elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen tarkistuslistaan on koottu asioita, joiden olisi hyvä toteutua hyvinvointialueiden alkavassa toiminnassa. Tarkistuslista sisältää ravitsemuksen lisäksi liikunnan, uniterveyden, päihteettömyyden ja riippuvuuksien sekä kulttuurihyvinvoinnin osa-alueet.
Ravitsemusterveyden edistämisen palvelut
Ravitsemusterveyden edistämisen palvelujen kokonaisuutta voidaan kuvata tarjottimella ja siinä olevilla lautasilla: perustan muodostavat yksilöiden omaehtoinen toiminta ravitsemuksen edistämiseksi (tarjotin, jossa viestintä- ja digipalvelut) ja sitä tukevat toimenpiteet eri ryhmille, perheille ja yksilöille (isompi lautanen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämät ruokaan, ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen liittyvät toiminnot ja palvelut) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamat palvelut (pienempi lautanen). Kuvio 1.
Kuvio 1, pdf. Ravitsemusterveyden edistäminen, yhdyspinnat ja palveluesimerkkejä