Esimerkkeihin ravitsemusterveyden edistämisen palveluketjuista on sisällytetty sekä pelkästään ravitsemusta sisältäviä että sellaisia, joissa ravitsemus voi olla tarvittaessa mukana osana elintapaohjauksen kokonaisuutta. Tähän on koottu loppuvuodesta 2021 eri toimijoiden verkkosivuilta löydetyt palveluketjut ja toimintamallit, joiden toteuttamisessa on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita toimijoita (kunnat, järjestöt tms.). Ravitsemukseen liittyvät sisällöt ovat verkkosivujen kuvauksen perusteella vaihtelevassa laajuudessa mukana eikä työryhmä ole näihin sisältöihin tai palveluketjun toimintaan tarkemmin perehtynyt. Mukana on monia matalan kynnyksen elintapaohjaukseen liittyviä palveluketjuja ja toimintamalleja. Listausta päivitetään jatkuvasti ja siihen voi esittää uusia palveluketjuja ja toimintamalleja. Palveluketjuissa voi olla muuttuvien sote-rakenteiden vuoksi monia sovittavia asioita kuten työnjako, roolit, työajan käyttö, osaamisen varmistaminen ym.
Lapsille ja nuorille kohdistettuja palveluketjuja ja toimintamalleja
Neuvokasperheen prosessi
Toimijoina lapsiperheen kanssa toimivat ammattilaiset terveyden, hyvinvoinnin ja kasvatuksen aloilta sekä muut kunnan toimijat ja päättäjät. Tukea ja välineitä myös vanhemmille ja isovanhemmille. (Palko-ryhmän suositus elintapaohjauksen menetelmäksi).
Kouluruokailu, ohjaus ja kehittäminen
Kouluruokailulla ja kotitalousopetuksella (www.oph.fi/kotitalous) on vahva yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja yhteisöihin, joissa tarvitaan kasvatuskumppanuuksia.
Kotitalousopetus ja kouluruokailu ovat lasten ja nuorten systemaattisen ja formaalin ruokakasvatuksen toimintaympäristöjä ja keskeinen säädösperustainen osa kasvatuskumppanuutta ja ohjausta. Toimijoina ovat varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, jotka tekevät yhteistyötä kotien sekä muiden julkisten toimijoiden, yleishyödyllisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s1-ruokaosaaminen-ja-ruokakulttuuri.
Kotitalousopetus
Kotitalous on monipuolinen ja toiminnallinen arjen hallintaa opettava taide- ja taitoaine, johon sisältyy ravitsemusterveys. Toimijoina ovat peruskoulut ja aineenopettajat. Kotitalousopetus on osa koulun ruokakasvatuksen jatkumoa. Oppiminen edistyy kumulatiivisesti oppimishaasteiden kasvaessa ja pedagogiikan painopisteiden muuttuessa ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.
Maistuva koulu: Maistuva koulu on toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen. Maistuva koulu tarjoaa työkaluja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuosituksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Ruokakasvatuksen toimintamallit/Nykytila-arviointityökalut: Ruokakasvatuksen ja ruokailun nykytilan arviointi koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
Luontoaskel hyvinvointiin–toimintamalli varhaiskasvatukseen: Luontoaskel hyvinvointiin on päiväkodeille suunnattu toimintamalli, joka edistää lasten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia, luon pohjan positiiviselle luonto- ja ruokasuhteelle sekä mahdollista laadukkaan oppimisen. Toimijoina ovat päiväkodin, perheiden, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen, kunnan toimijoiden ja muiden paikallisten kumppaneiden kanssa.
Kaappaa kasvis! -viikko: Teemaviikko toteutetaan koulun ja kodin yhteistyönä vuosittain. Toimintamalli kannustaa alakoululaisia tutustumaan erilaisiin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin sekä lisäämään niiden käyttöä. Viikon ajan alakoulujen luokat kilpailevat siitä, mikä luokka kaappaa viikon aikana eniten kasviksia. Samaan aikaan kasvisasiaa käsitellään monipuolisesti eri oppiaineissa.
Kuperkeikka-perhekuntoutusmalli: Toimintamallin ajatuksena on perheen omaan elinympäristöön jalkautuva ja asiakaslähtöisiin tavoitteisiin perustuva intensiivinen kuntoutus. Toiminta on tarkoitettu vahvan tuen tarpeessa oleville lapsiperheille. Malli tukee arjen hallintaa ja perheen palvelukartoituksen pohjalta toimintaan voi sisältyä ravitsemukseen liittyviä toimintoja.
Lasten ja nuorten lihavuuden ja painonhallinnan hoitopolkuja: Moniammatilliset, perhe-keskeiset ja voimavaralähtöiset hoitomenetelmät. Hoitopoluissa/-ketjuissa on kuvattu alueelliset mallit, terveydenhuollossa perus- ja erikoissairaanhoidossa työskentelevien roolit ja tehtävät ja yhteistyö.
Pohjois-Savo
Pirkanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Pohjanmaan toimintamalli, joka palvelee ammattilaista neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamisessa, varhaisessa tukemisessa, diagnosoinnissa ja hoitamisessa. Toimijoina ovat kaikki lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa toimivat ammattilaiset mm. varhaiskasvatuksessa, sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Malli painottaa lapsen/nuoren ja perheen sekä ammattilaisten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.Etelä-Pohjanmaan toimintamalli.
Aikuisille kohdistettuja palveluketjuja ja toimintamalleja
Yhteinen keittiö -toimintamalli: Yhteinen keittiö on toimintamalli, jossa kokoonnutaan yhteiseen kohtaamispaikkaan. Yhteinen keittiö tarjoaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja itselle tärkeän tiedon saamiseen. Paikalliset ammattilaiset ja asukkaat perustavat yhdessä Yhteisen keittiön. Yhteinen ruokailu on luonteva kohtaamispaikka, jossa ruokailu houkuttelee muuhun toimintaan tai tuen äärelle. Toimintaan osallistutaan joko kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen päätöksillä, tai yhteinen ruokailu voi olla kaikille avoin. Asukkaat voivat olla mukana perustamassa Yhteistä keittiötä.
Arkeen voimaa (ArVo) -toimintamalli: Arkeen Voimaa on näyttöön perustuva itsehoidon ryhmätoimintamalli. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa osallistujien itsehoitotaitoja ja sitä kautta kohentaa heidän arkipärjäämistä ja elämänlaatua. Toimintaperiaatteena on luottamus omasta selviytymisestä, ratkaisukeskeisten itsehoidon työkalujen harjoitteleminen käytännössä ja vertaisuus. Itsehoidon työkalupakki sisältää terveyttä edistävän syömisen.
LiPaKe - Liikunta- ja elintapaneuvonta: Liikunnan palveluketju on prosessi, jonka tavoitteena on terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten saaminen liikunnan harrastajiksi. Palveluketjun toimivuus edellyttää terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten tiivistä yhteistyötä sekä paikallisten yhdistysten ja muiden harrastetoimintaa järjestävien tahojen toiminnan kehittämistä ja linkittämistä osaksi kunnallista palveluketjua. Keskittyy liikuntaan, mutta elintapaneuvonnan osana on mukana myös ravitsemusneuvontaa.
Hyvinvointimentoroinnin palvelupolku: Vantaalle luotu pitkäkestoinen hyvinvointimentorointi-palvelu, joka sisältää elintapaohjausta riskiryhmiin kuuluville kuntalaisille. Sisältää asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityä ohjausta. Yhdistää perinteisen vastaanotolla tapahtuvan neuvonnan, käyttäytymistieteeseen pohjaavan muutosprosessin sekä mobiililaitepohjaisen ohjauksen. Hyvinvointimentoroinnissa pyrittiin pysyvien terveystottumusten muodostamiseen.
Matalan kynnyksen elintapaohjauksen palvelupolku: Hyvinvointivalmentajan tarjoamaa matalan kynnyksen tukea ja kannustusta kaikille yli 18-vuotiaille asukkaille, joilla on tarvetta ja motivaatiota elintapamuutoksiin ravitsemuksessa, liikunnassa, unessa tai tupakoinnin lopettamisessa. Tavoitteena on tavoittaa terveytensä kannalta riskiryhmässä olevia kuntalaisia oikea-aikaisesti. Toiminta vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntien liikuntatoimien yhteistyötä.
Hyvinvointilähete (Lapin hyvinvointialue): Toimintamallissa tuetaan ihmisiä mm. elämäntapamuutoksissa, yksinäisyyden lievittämisessä ja psykososiaalisen tuen tarpeessa. Toiminnassa integroidaan sote-palveluja, kolmannen sektorin toimintaa, kuntien palveluja, vapaaehtoistyötä ja muita yhteisön voimavaroja yksilön tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan tietoa osallisuuden ja tuen tarpeista yksilötasolla ja yhteisöissä. Perusterveydenhuollon ammattilainen lähettää asiakkaan kunnan koordinoivalle linkkihenkilölle, joka voi ohjata hänet mm. järjestöjen toimintaan kuten ruokakursseille.
Elintapaohjaus työttömille (Etelä-Savon hyvinvointialue): Elintapaohjauksen tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa elintapasairauksien sekä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja jaksamista omassa arjessa. Ohjauksessa käydään yksilöllisen tarpeen mukaan läpi mielen hyvinvointia, arjen asioita, liikkumista, ravitsemustottumuksia ja unta. Reilun puolen vuoden mittaisen prosessin läpikäytyään asiakkaalla on paremmat valmiudet harjoittaa terveyttä edistäviä elintapoja. Elintapaohjauksen päätteeksi myös varmistetaan asiakkaan jatko-ohjaus.
Tulppa-verkkovalmennus ja ryhmäkuntoutus: Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton suunnittelema ja terveydenhuollon toteuttama toimintamalli niille, joilla on sepelvaltimotauti, muu valtimosairaus tai useita riskitekijöitä. Tulppa-kuntoutus antaa tietoa, tukea ja voimavaroja hyvään arkeen sairastumisen jälkeen.
StopDia-ryhmäohjaus ja -materiaalit: Ryhmäohjaus ja digisovellus elintapojen tueksi. StopDia-ryhmäohjausmateriaali kattaa noin vuoden mittaisen, seitsemän tapaamista sisältävän terveellisten elintapojen edistämiseen kannustavan ryhmäohjauksen. StopDia-ryhmäohjaus soveltuu toteutettavaksi niin terveydenhuollon piirissä kuin yksityisten järjestöjenkin toimesta. Tapaamiset voi tarvittaessa toteuttaa myös etäyhteyksin. StopDia-ryhmäohjausmallin käyttö vaatii ryhmäohjaajien koulutuksen.
Somaliväestölle mukautettu StopDia -toimintamalli: Maahanmuuttajataustaisille henkilöille soveltuva toimintamalli diabetesriskin tunnistamiseen ja diabeteksen ehkäisyyn. Elintapainterventio koostuu terveellisiä elintapoja edistävästä Pienet teot -digisovelluksesta sekä kuusi tapaamista sisältävästä ryhmäohjauksesta. Somalinkieliset ohjausmateriaalit, jotka on muokattu kulttuurisesti sopiviksi yhteistyössä kohderyhmän edustajien kanssa.
Aikuisten lihavuuden ja valtimopotilaiden hoitoketju (Pohjois-Pohjanmaa): Sisältää elintapaohjauksen erilaisia toimintamalleja, kuten ryhmäohjaus ja ravitsemusterapeutin ohjaamia videovälitteisiä painonhallintaryhmiä eri tasoille (Sisu-, Piiska- ja ENE-ryhmät) sekä Tulppa-avokuntoutusta. Matalan riskin henkilöitä ohjataan Liikuntatoimen ja kolmannen sektorin elintapa- ja liikuntaryhmiin.
Onnikka -matkalla muutokseen:
Onnikka-ohjelma on Oulussa 10 vuoden ajan kehitetty digitaalinen elämäntapaohjaus-menetelmä, joka kestää vuoden. Ohjelman aikana on muutosta tukevia "pysäkkejä" viikoittain. (Ohjelman alkuperäistulokset: https://doi.org/10.1111/joim.12802). Ohjelma on osoittautunut vaikuttaviksi perusterveydenhuollossa toteutettaviksi menetelmiksi, jonka vaikutukset kohdistuvat sekä painoon että kardiovaskulaariterveyteen. Onnikan käytön on todettu vähentävän metabolisen oireyhtymän esiintymistä jopa 71 %:lla ohjelmaa eniten käyttäneellä kolmanneksella (Tutkimusjulkaisu: https://doi.org/10.1080/07853890.2020.1783455)
Palko-ryhmä on suosittanut tätä menetelmää elintapaohjauksen menetelmäksi.
Verkkopuntari®: Painonhallinnan ja pysyvien elintapamuutosten tueksi tarkoitettu ohjelma. Pääteemat ovat ravitsemus, liikunta, voimavarat ja lepo. Verkkopuntarissa on tarjolla ryhmä- ja yksilövalmennusta. Opas ohjelman ohjaajille.
Painonhallinta-talo: Painonhallintatalo on terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä, tutkimustietoon perustuva palvelu terveellisen laihduttamisen ja painonhallinnan tueksi.
Mielenterveysasiakkaan ravitsemusohjaus. VESOTE-materiaali. Mielenterveysasiakkaalle soveltuvaa materiaalia ruoankäytön selvittämiseksi ja ohjauksen tueksi.
Elintapaohjauksen palvelutarjotin (Pohjois-Pohjanmaa): Elintapaohjauksen palvelutarjottimelle kootaan tieto kuntien elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan palveluista sekä elintapa-/liikuntaryhmistä. Jokainen kunta/ kuntayhtymä kokoaa tiedot omille verkkosivuille ja vastaa sivujen päivittämisestä. Palvelutarjotin toimii ammattilaisille elintapaohjaustyön tukena ja kuntalaiset löytävät siitä itselleen tarpeellisia ja sopivia tukipalveluja. Palvelutarjottimelle kootaan myös järjestöjen tarjonta terveellisiä elintapoja tukevasta toiminnasta.
Elintapaohjauksen käsikirja (Pohjois-Pohjanmaa): Elintapaohjauksen käsikirja tukee elintapaohjausta sen eri vaiheissa ja tarjoaa työkaluja elintapaohjauksen toteutukseen. Käsikirja on suunnattu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille, mutta sitä voidaan soveltaen hyödyntää myös muiden elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten, kuten liikuntaneuvojien työssä.
Elintapojen Omapolku (Kangasala): Työikäisille aikuisille suunnattu palvelutarjotin, jonka avulla löytyy hyvinvointia ja terveyttä tukevaa tietoa ja palveluita. Ammattilaisille Elintapojen Omapolku toimii palveluohjauksen työvälineenä.
Syötkö sopivasti? – tutustu ruokatottumuksiisi. Terveyskylän omahoito-ohjelma. Kysely omien ruokatottumusten itsearviointiin (ateriavalinnat, ruokien ja juomien käyttömäärä ja laatu). Kattaa ruokasuosituksen ruoka-aineryhmät (ruokakolmio); antaa palautetta ja luotettavaa ravitsemustietoa.
Ikääntyneille kohdistettuja palveluketjuja ja toimintamalleja
Finger-elintapaohjelma: toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen.
Suomessa toteutettuun FINGER-tutkimukseen perustuva toimintamallin maailmanlaajuisen muistisairausepidemian hillitsemiseksi. Monimuotoinen ohjelma, jonka on todettu pienentävän muistihäiriöiden riskiä jopa 30 %. Ohjelman kulmakivet ovat käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikuntaharjoittelu, muistiharjoittelu sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta. Toimintamalli tulisi integroida sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisemiseen.
Muistisairaan palveluketju
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sähköisellä alustalla sijaitseva palveluketju, joka avaa ammattilaiselle hoitoketjun eri vaiheet, työvälineet ja ohjausmateriaalit, joita omassa työssään voi hyödyntää. Palveluketjusta löytyy myös ensisijaiset yhteydenottotahot eri tilanteisiin. Kaikenikäisille muistisairaille itselleen ja läheisille palveluketju tarjoaa tietoa ja tukea muistisairauden eri vaiheisiin. Myös muistioireita epäilevät voivat hakea vinkkejä ja tietoa itselleen. Palveluketju sisältää Finger toimintamallin aivoterveys -näkökulmasta työterveyteen.
Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hoidon toimintamalli (Etelä-Karjalan hyvinvointialue, kotihoito). Toimijoina kotihoito ja palveluasuminen sekä ravitsemussuunnittelija.
Ikääntyneen ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukeminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaohje ammattilaisille ikääntyneen vajaaravitsemusriskin tunnistamiseen ja hyvän ravitsemuksen sekä toimintakyvyn tukemiseen.
Vajaaravitsemuksen ehkäisy. Kangasalan ja Pälkäneen vanhuspalvelussa tavoitteena on, että vajaaravitsemusriski arvioidaan systemaattisesti MNA-menetelmällä kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkailta. Seurantatietoa hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa. Ruokailukäytäntöjä kehitetään moniammatillisissa palavereissa ja ruokailutilanteen laatukäynnein. Kotihoidon ”Kunnon hoitaja” -koulutuksiin sisältyy ravitsemusosuus. Ikääntyneille järjestetään ryhmätilaisuuksia ravitsemuksesta. Suun terveyspalvelut ovat tärkeä linkki riittävän syömisen turvaamisessa.
Ravitsemus riittäväksi – estä vajaaravitsemus. Terveyskylän omahoito-ohjelma. Kysely omien ruokatottumusten itsearviointiin (ateriavalinnat, ruokien ja juomien käyttömäärä ja laatu). Kattaa ruokasuosituksen ruoka-aineryhmät (ruokakolmion mukaan); antaa palautetta ja luotettavaa ravitsemustietoa.
Ruokapalvelulle kohdistettuja toimintamalleja
Sydänmerkkiateria -järjestelmä ruokapalvelussa: Sydänmerkki-ateria on terveellisen, ravitsemussuositusten mukaisen ravintolaruoan merkintäjärjestelmä. Se helpottaa ruokailijaa terveellisen, monipuolisen aterian kokoamisessa. Ammattikeittiötä se tukee ravitsemussuositusten mukaisen ruokalistan suunnittelussa, reseptiikan kehittämisessä ja terveellisen ruoan valmistamisessa ja tarjoamisessa. Ruokapalvelun tilaaja voi määritellä ja vaatia ruokapalvelujen hankinnassa ja palvelusopimuksessa, että ravintola tarjoaa Sydänmerkki-aterioita.