Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää, että sekä hyvinvointialueiden (7§) että kuntien (6§) on seurattava oman väestönsä elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Tilanteesta ja toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustoille vuosittain. Lisäksi hyvinvointialueiden (30§) on seurattava järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Tästä on tehtävä vuosittain selvitys, jonka tulee olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittelemien tietosisältöjen ja rakenteiden mukainen (29§). THL laatii vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan asiantuntija-arvion valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Lisäksi Valvira ja aluehallintovirastot laativat valvonnan yhteydessä saatujen tietojen perusteella selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta toteutumisesta hyvinvointialueilla (30§).
Väestön ravitsemusterveyden arviointi ja ravitsemusterveyden edistämisen todentaminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät yhteisesti sovittuja ja toteutettuja toimintatapoja sekä toimivia seurantajärjestelmiä. Tärkeää on muun muassa ravitsemusterveyteen liittyvien päätösten dokumentointi ja raportointi, vaikuttavien toimintamallien käyttö sekä ravitsemukseen liittyvien riskitekijöiden ja ongelmien seuranta. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää, että tuotosten ja vaikutusten lisäksi katsotaan myös panostuksia ravitsemusterveyden edistämiseen. Ravitsemusterveyden edistämisen todentamista ja vaikuttavuutta voidaan kuvata oheisen kuvion avulla.
Kuvio. Ravitsemusterveyden edistämisen todentaminen ja vaikuttavuus (esimerkki) (Kuvio pdf)
Ruoka- ja ruokailusuositusten ohjeet ravitsemus-terveyden seurantaan
Kaikkiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemiin uusiin kohderyhmäkohtaisiin ruoka- ja ruokailusuosituksiin (varhaiskasvatus, kouluruokailu, II asteen opiskelijoiden ruokailu, korkeakouluruokailu, ikääntyneiden ruokasuositukset ja uudistuva ravitsemushoitosuositus) on kirjattu suositusten käytön ja toteutumisen seurantaan liittyviä toimenpiteitä. Kuhunkin suositukseen on koottu ohjeita, indikaattoreita ja ehdotuksia sekä yksikkö- että kuntatason ruokailun, ruokakasvatuksen ja ravitsemushoidon toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin.
Elintapaohjauksen todentaminen edellyttää kirjaamista
Elintapaohjauksen suunnitelmallinen toteuttaminen ja sen vaikutusten seuranta ja arviointi edellyttävät systemaattista toiminnan kirjaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja niihin integroituihin ohjelmiin. Jotta tämä kirjaaminen on mahdollista myös kunnissa ja järjestöissä tapahtuvasta ravitsemusneuvonnasta, on kirjaamisen rajatuista oikeuksista sovittava. Kirjaaminen on välttämätöntä myös tiedon välittymiseksi toimijoiden kesken. Vain kattavasti kirjatusta tiedosta voidaan arvioida toimintaa, sen kohdentumista ja kattavuutta sekä ohjauksen sisältöä ja vaikuttavuutta. Käytännössä ravitsemusterveyden edistämisen todentamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on usein paljon kehitettävää. Esimerkiksi ravitsemusterveyteen liittyvän seurantatiedon ja asiantuntijaresurssien niukkuus sekä elintapaohjaukseen liittyvien kirjaamiskäytäntöjen puutteet hankaloittavat ongelmien tunnistamista, niihin vaikuttamista ja vaikuttavuuden arviointia.
Asiakkaan ravitsemusneuvonnan ja -ohjauksen kirjaaminen
Ravitsemusneuvonta ja -ohjaaminen kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään rakenteisesta kirjaamisesta annettujen ohjeiden ja sovittujen käytäntöjen mukaan. Omakannan verkkopalvelussa asiakas pääsee itse katsomaan Kanta-palveluihin kirjattuja ja tallennettuja tietojaan. Elintapaohjauksesta tehdyt kirjaukset ovat oleellisen tärkeitä asiakkaalle itselleen siitä, mitä asiakaskäynnillä on tehty ja sovittu. Kirjaukset palvelevat työntekijöitä asiakkaan elintapaohjauksen jatkuvuuden varmistamisessa, tarvittaviin muutoksiin kannustamisessa ja vaikutusten arvioinnissa. Nämä kirjaukset muodostavat myös valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun elintapaohjauksen toteutumisen tietoperustan.
Potilastietojärjestelmään kirjataan aina asiakkaan/potilaan tulo- tai käyntisyy. (THL. Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla. Kirjaaminen). Muut kuin lääketieteellisen koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat käyntisyyn potilaalle aiemmin tehdyllä ICD10-diagnoosilla tai yksikössä sovitun yhteisen käytännön mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamisessa käytetään THL:n toimenpidekoodeja (HILMO 2020, OAB-koodit). Ravitsemukseen liittyvien käyntisyiden ja diagnoosien kirjaaminen luo perustan elintapaohjauksen ja sairauksien hoidon tilastoille, joita voidaan muihin tietoihin yhdistämällä käyttää esimerkiksi elintapaohjauksen resurssien kohdentamisessa, riittävyyden ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
Vajaaravitsemusriskin seulonta ja arviointi - tulosten kirjaaminen
Edellä elintapaohjauksesta esitetyn kirjaamiskäytännön lisäksi ikääntyneiden ja sairaalapotilaiden ravitsemuksen seurannassa erityisen tärkeää on, että myös vajaaravitsemusriskin seulonnan ja arvioinnin tulos (MNA-, NRS-2002-, STRONGkids-arviointityökalut) sekä vajaaravitsemusdiagnoosi kirjataan systemaattisesti yhteisesti sovitulla tavalla potilas- ja asiakastietoihin. Tätä tietoa tarvitaan rekisteritietona vajaaravitsemusriskin esiintyvyyden sekä ravitsemushoidon ja siihen liittyvän elintapaohjauksen toteutumisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
Sosiaali- ja terveyshuollossa palvelutarpeen arvioinnissa käytetään RAI-arviointijärjestelmää. Sitä käytetään kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arvioinnissa sekä yhä kattavammin myös silloin, kun haetaan esimerkiksi kuntoutukseen. RAI-arviointijärjestelmä on systemaattinen tapa arvioida ja kirjata kaikista asiakkaista toimintakykyyn, palvelutarpeeseen ja terveydentilaan liittyvät asiat samalla tavalla. Näistä perustiedoista nousevat esiin asiakkaiden yksilölliset tarpeet, mm. ravitsemukseen liittyvät asiat. RAI-arviointia täydennetään vajaaravitsemusriskin seulonnalla ja asiakkaan iänmukaisella ravitsemustilan arvioinnilla. RAI-järjestelmä tuottaa tietoa palvelujen piirissä olevien ravitsemustilanteesta ja ravitsemusohjauksen tarpeista ja kuvaa näin samalla palvelujen laatua. RAI-arviointi tuottaa sekä paikallista että alueellista ja kansallista seurantatietoa.
Ravitsemusterveyden edistämisen toteutuminen kunnissa ja sote-palveluissa - tarkistuslistat
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kuntaliitto ovat yhdessä julkaisseet sosiaali- ja terveyspalveluille, kunnille sekä alueellisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmille ja toimijoille ravitsemusterveyden edistämisen itsearviointityökaluja ja tarkistuslistoja. Kyseinen aineisto sisältää myös toiminnallisia indikaattoreita ravitsemusterveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisestä ja niiden laadusta. Aineistoa täydennetään ja uudistetaan palvelurakenteen mukaan tukemaan uusien hyvinvointialueiden työtä.
- Ravitsemuksella hyvinvointia -tarkistuslista kunnille (pdf) asukkaiden hyvää ravitsemusta tukevista toimenpiteistä. Tarkistuslista on tarkoitettu käytettäväksi kunnissa hyvää ravitsemusta tukevien tavoitteiden asettamisessa, päätöksenteossa ja toteutuksen seurannassa.
- Ravitsemuksella hyvinvointia -tarkistuslista sosiaali- ja terveyspalveluille (pdf) hyvää ravitsemusta tukevista toimenpiteistä. Tarkistuslista on tarkoitettu päätöksenteon tueksi ravitsemusta koskevien tavoitteiden asettamisessa ja toteutuksen seurannassa sosiaali- ja terveyspalveluille sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ravitsemuksen yhteistyöryhmille. Tsekkilistaa voidaan käyttää myös hyvinvointialueiden työssä.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteutuminen
Kouluruokailua seurataan ja arvioidaan koulu-, opetuksen järjestäjä- ja kuntakohtaisesti sekä valtakunnallisesti (TEAviisarin indikaattorit). Kuntatasolla kouluruokailun seurannan tulee olla osa kunnan hyvinvointikertomusta. Keskeisiä indikaattoreita ovat kouluruokailuun osallistuminen sekä kouluruokailusuosituksen toteutuminen. Osallistumalla THL:n kouluterveyskyselyyn kunta saa koulukohtaista oppilaiden itse ilmoittamaa tietoa osallistumisestaan kouluruokailuun ja eri aterianosien valitsemisesta.
Nykytila.fi on varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kehitetty ruokakasvatuksen arviointityökalu. Verkkopalvelussa täytettävä kyselylomake auttaa arvioimaan ruokailun, ruokakasvatuksen ja kasvatus-/opetushenkilöstön ja ruokapalvelun yhteistyön toteutumista. Työkalu sopii myös jatkuvan seurannan välineeksi. Sen sähköinen tulospalvelu tuottaa sekä yksikkökohtaista että kunta- ja aluetason tietoa, joten se soveltuu niin kuntien kuin alueiden hyvinvointikertomustyöhön. Nykytilan arvioinnista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää mm. tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisessa, resursseista ja vastuutahoista sopimisessa ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Ravitsemusterveyden edistämisen STESO-standardit
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO ry) on moniammatillisella työryhmällä kehittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon ravitsemusterveyden edistämisen standardit (STESO ry. Ravitsemusterveyden edistämisen standardit. 2021). Siinä ravitsemusterveyden edistäminen tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ravitsemuksen keinoin sekä ravitsemushoitoa ja -ohjausta. Standardien rakenne ja pääotsikot pohjautuvat kansainvälisiin terveyden edistämisen standardeihin (2004) ja kansainvälisen verkoston standardeihin (2020, International Network of Health Promoting Hospitals and Health Services). Määrävälein toistettuina STESO-ravitsemusterveyden edistämisen standardit soveltuvat työkaluksi, jolla voidaan seurata toiminnan kehittymistä. Erityisesti standardit 1.1–1.6 soveltuvat organisaation ravitsemusterveyden laadun itsearvioinnin ja tiedolla johtamisen työkaluksi. Kyseisiä ravitsemusterveyden edistämisen organisaatiolähtöisiä indikaattoreita tulee edelleen kehittää valtakunnalliseen käyttöön osaksi sairaaloiden ja organisaatioiden laadunseurantajärjestelmiä.
Kansallinen tiedonkeruu ravitsemusterveyden edistämisestä kunnissa ja alueilla
Indikaattoripankki Sotkanet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka kokoaa kaikista Suomen kunnista keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja. Sotkanetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa kunta ja aluetasolla. Erityisesti Sotkanet tuottaa tärkeää perus- ja taustatietoa ravitsemusterveyden edistämiseen eri kohderyhmistä. Indikaattoripankin tiedot väestön ravitsemuksesta ovat kuitenkin hyvin rajalliset.
Terveytemme.fi -sivusto tarjoaa keskeisiä tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin. Sivusto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä, ja sen sisältöjä täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. Sivuston sisältö jakautuu hyvinvointi- ja terveysindikaattoreita esittäviin osioihin sekä väestötutkimusten ja tilasto- ja rekisteriaineistojen raportteja sisältäviin osioihin.
Väestön ja alueiden ravitsemusterveyden edistämistä ja ravitsemusterveyden todentamista eri kohderyhmissä voidaan seurata monien eri mittareiden avulla. Esimerkiksi TEAviisarin eri kyselyjen tuottamaa tietoa ravitsemusterveyden edistämisestä kuntien ja alueiden hyvinvointijohtamiseen on koottu VRN:n verkkosivuille.
Tietopohjan kehittäminen
Ravitsemusterveyden edistämisen todentaminen ja vaikuttavuuden arviointi liittyy sote-uudistuksen laajaan kokonaisuuteen useiden hankkeiden ja ohjelmien kautta. Nämä käynnissä olevat hankkeet tietopohjan vahvistamiseksi ja vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen siirtymiseksi parantavat myös ravitsemusterveyden seurantaa.
- THL. Hyte-toimintamallien arviointi
- THL. Hyvinvointikertomusten vähimmäistietosisältö
- THL. Kuva-mittaristo. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittariston (KUVA) indikaattorikokonaisuus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta ja johtamista. Sitä hyödynnetään THL:n vuosittain laatimissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevissa asiantuntija-arvioissa.
- VN, STM ja SM. Toivo-ohjelma. Toivo-ohjelmassa kehitetään hyvinvointialueiden tietojohtamista ja uudistetaan kansallista sote-tietopohjaa.
- STM ja DigiFinland Oy. Virta-hanke. Virta-hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano- Toivo-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on hyvinvointialueiden tietojohtamisen kokonaisvaltainen kehittäminen.