Päättäjä varmista, että kuntoutuspalveluissa
- asiakkaan ravitsemus otetaan huomioon kuntoutukseen vaikuttavana osatekijänä ja ravitsemusohjaus ja -hoito ovat mukana kuntoutumissuunnitelmissa
- henkilöstö saa tarvitsemaansa täydennyskoulutusta kuntoutujan ravitsemuksesta, ravitsemustilan arvioinnista sekä ravitsemusohjauksen ja -hoidon menetelmistä
- palvelujen suunnittelussa ja ryhmätoiminnoissa käytetään hyväksi ravitsemusterapeutin asiantuntemusta
- henkilöstö voi konsultoida ravitsemusterapeuttia ja saada tukea ravitsemusohjaukseen
- tarvittaessa asiakas ohjataan ravitsemusterapiaan.
Kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työ- ja opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista. Omasta syömisestä huolehtiminen, terveyttä edistävä syöminen ja hyvän ravitsemustilan saavuttaminen voivat olla osa kuntoutuksen yksilöllisistä tavoitteista.
Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista. Kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Keskeistä on kuntoutujan oman aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen sekä hänen toimintaympäristöjensä muokkaaminen kuntoutumista tukevaksi. Kuntoutus on osa monialaista palvelujärjestelmää, jossa tuetaan myös kuntoutujan lähipiiriä.
Ravitsemus on tärkeä osa kuntoutusta
Ravitsemuksen huomioiminen osana kuntoutusta on oleellista. Hyvä ravitsemustila, riittävä energian, proteiinin ja suojaravintoaineiden saanti tukee fyysistä kuntoutumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Hyvällä, monipuolisella ja säännöllisellä syömisellä voidaan edistää mielenterveyttä, tukea psyykkistä hyvinvointia sekä vaikuttaa mielialaan ja yleistilaan. Yhdessä syöminen ja ruoalla erilaisten elämäntilanteiden juhlistaminen on keskeinen osa keskeinen osa sosiaalista hyvinvointia. Yhdessä syöminen lisää vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa, virkistää, motivoi itsestä huolehtimiseen ja syömään riittävän hyvin.
Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa, kuten esimerkiksi fysio-, toiminta- ja puheterapiassa, sosiaalisessa kuntoutuksessa, vammaispalveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tärkeää tukea terveyttä edistävää ja ravitsemuksellisesti riittävää syömistä osana henkilön kuntoutumista.
Hyvä ravitsemustila vahvistaa kuntoutumista
Ravitsemusohjauksen tavoitteena on edistää hyvän ravitsemustilan saavuttamista ja ylläpitoa.
Ravitsemusohjauksessa asiakasta autetaan selviytymään arjessa yksilöllisten voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan. Ruoka- ja syömispulmien käytännön ratkaisut etsitään kuntoutujan kanssa yhdessä. Hyvän ravitsemustilan varmistamiseksi kaikessa kuntouttavassa toiminnassa otetaan huomioon ravitsemusterveyden edistäminen. Ravitsemusohjaus voi olla osa kuntoutuksen vuorovaikutteisia ryhmätoimintoja, joissa sisältönä voi olla esimerkiksi yhteistä ruoanvalmistusta, leipomista, välipalojen kokoamista ja kattamista.
Hyvät ravitsemuskäytännöt - Ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat osana
terveyden edistämistä ja ravitsemushoitoa.
Ravitsemuskuntoutus mielenterveyspalveluissa, OUKA
Nepsy-neuropsykiatrinen kuntoutus -palveluvalikoima, Pirha
https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Elintapaohjaus PSHP
Mielenterveysasiakkaan ravitsemus