Päättäjä varmista, että sosiaalipalveluissa
- osana arjen hallinnan tukemista asiakkaita ohjataan säännölliseen ruokailuun ja yhdessä syömiseen sekä terveyttä edistäviin ruokavalintoihin
- huolehditaan, että hoiva- asumis- ja lastensuojelun sijaishuollon palveluissa noudatetaan ravitsemus- ja ruokailusuosituksia. Ruoan ravitsemuslaadulle asetetaan vähimmäislaatuvaatimukset ateria- ja ruokapalveluja hankittaessa.
- asiakkaille tarjotaan tarpeen mukaan yksilöllistä ja/tai ryhmämuotoista itsenäistä selviytymistä ja yhteisöllisyyttä tukevaa ohjausta, esim. ruokatalouden hoitoon ja ruoanvalmistuksen ryhmiin, yhteisruokailun mahdollisuuksiin ja ostoskassi- tai kotiateriapalveluihin
- sosiaalihuollon henkilöstölle on tarjolla ravitsemusaiheista koulutusta ja opastusta
- omaishoitajien valmennukseen ja koulutukseen sekä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sisällytetään ravitsemusosuus, jossa korostetaan omaishoitajan ja –hoidettavan hyvinvointia edistäviä ravitsemuksellisia tekijöitä
- sosiaalipalveluiden ammattihenkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida ravitsemusterapeuttia tai sujuvat käytännöt ohjata asiakas ravitsemusterapiapalveluihin tarvittaessa.
- tehdään yhteistyötä terveyspalveluiden ja kunnan/alueen ravitsemusasiantuntijoiden kanssa ravitsemusneuvonnan ja ravitsemusaiheisten teemojen integroimiseksi osaksi sosiaalipalveluissa tarjottavaa tukea
Sosiaalihuolto on laaja kokonaisuus. Siihen kuuluvat mm. kotipalvelu, perhetyö, lastensuojelu, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalvelut, omaishoidon tuki sekä vammaispalvelut ja päihde- ja mielenterveystyö. Sosiaalipalveluilla edistetään yksilön, perheen tai yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi sosiaalityön avulla sekä koti-, asumis-, hoiva- ja laitospalveluina. Sosiaalipalveluissa toteutettavalla ravitsemusohjauksella ja tuella on mahdollista saavuttaa heikoimmassa asemassa olevia ja ravitsemuksen riskiryhmiin kuuluvia ja kaventaa siten väestön ravitsemustottumuksissa ja terveydessä esiintyviä sosioekonomisia eroja.
Hyvän ravitsemuksen edistäminen on osa sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa
Sosiaalihuollon tehtävänä on varmistaa, että myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Sosiaalipalveluissa kohdataan paljon henkilöitä ja perheitä, joilla on haasteita hyvän ravitsemuksen ylläpitämisessä ja monipuolisesta, riittävästä syömisestä huolehtimisessa fyysisten, psykososiaalisten tai taloudellisten ongelmien vuoksi tai niiden kasautumisen ja elämän kuormittuneisuuden vuoksi. Ravitsemuksellisia erityistarpeita voi liittyä muun muassa lasten ja nuorten kasvuun ja kehittymiseen, ikääntymiseen, fyysisiin vammoihin, somaattisiin ja psyykkisiin sairauksiin ja niiden hoitoon. Yksilötasolla on tärkeää asiakkaan joustava kohtaaminen, varhainen puuttuminen havaittuun ruokailun tai ravitsemuksen ongelmaan ja motivointi omasta ja perheen syömisestä huolehtimiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen. Ravitsemukselliset pulmat on tärkeää huomata ajoissa ja ohjata asiakas matalan kynnyksen ravitsemusneuvontapalveluihin sekä yksilöllisen tilanteen vaatiessa ravitsemusterapiaan.
Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö ja verkostotyöote ravitsemuksen edistämisessä
Hyvän ravitsemuksen edistäminen sosiaalihuollossa edellyttää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja verkostosuuntautunutta työotetta. Lapsiperheiden tukemisessa lapsiperheiden kotipalveluun, perhetyöhön ja perhekuntoutukseen liittyy oleellisena osana vanhemmuuden tukeminen, lasten tarpeista huolehtiminen ja sujuvan arjen turvaaminen. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret hyötyvät erilaisista yksilöllisistä ja ryhmämuotoisista palveluista, joihin luontevasti voi sisältyä ruoanvalmistusta ja yhdessä syömistä. Siten myös itsenäiset taidot oman ruokatalouden hoitamiseen vahvistuvat. Ikääntyneiden palveluihin kuuluvat usein kotiateriapalvelut ja ruokapalvelut asumis-, hoiva- ja laitospalveluissa. Jos päivä- ja kerhotoiminnoissa on mahdollisuus nauttia houkutteleva ateria yhdessä muiden kanssa, se voi olla päivän kohokohta ja syy tulla toimintaan mukaan. Ravitsemusohjaus voi toteutua vaihtuvina teemoina, asiantuntijavierailuina ryhmissä, vuodenaikaisjuhlina ja ruokakulttuurisena ohjelmana.
Ravitsemusohjauksen resurssina yhteisöllisessä ja kohdennetussa työssä paikalliset kolmannen sektorin toimijat ovat sosiaalihuollon tärkeitä kumppaneita. Kansanterveys- ja ruoka-alan järjestöt, potilasyhdistykset ja muut yleishyödylliset toimijat voivat tarjota sosiaalipalvelujen asiakkaille kohdennettuja ja räätälöityjä palveluja, tukihenkilöpalveluja ja vertaistukea sekä yhteisöllisiä ruokailumahdollisuuksia. Esimerkiksi järjestöjen perhekahviloiden lounaat ovat suosittu ja hyvä kanava tehdä ravitsemukseen liittyvää ohjausta lapsiperheille. Palvelut voivat olla ravitsemusasioista viestintää, keskustelutilaisuuksia, ryhmäohjausta, elintapa- ja ruokakursseja sekä kuntouttavaa toimintaa, joihin sisältyy ravitsemuskuntoutus. Tarjolla olevat palvelut on tärkeä koota yhteen palvelutarjottimelle palveluohjausta ja asiakasinformaatiota varten.
Järjestöt ja yleishyödylliset yhteisöt
Ikääntyneiden ateria- ja ruokapalvelujen järjestäminen
Ravitsemusohjaus käytännössä
Ravitsemusohjaus on asiakas- ja tarvelähtöistä konkreettista ruoanvalintaan, ruoanvalmistukseen ja ruokailujen järjestämiseen ja syömisen mahdollistamiseen liittyvää työtä. Ravitsemusohjausta ja ruoanvalmistusta voi sisällyttää esimerkiksi lapsiperheiden varhaisen tuen ja lastensuojelun palveluihin, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja vammaisten päivätoimintoihin sekä jälkihuollossa olevan nuoren ohjaamiseen. Omaishoitajan ja hänen hoidettavansa ravitsemukseen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa henkilökohtaisella ja ryhmässä tapahtuvalla ravitsemusohjauksella osana omaishoitajien valmennusta, koulutusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Ryhmäkodeissa ohjaajan ja asiakkaiden yhteinen ruokailu antaa mallia hyvän aterian koostamisesta ja monipuolisesta syömisestä. Perhetyössä asiakkaan kanssa voidaan suunnitella yhdessä aterioita, käydä kaupassa, valmistaa ateria ja samalla tukea itsenäistä ruokailusta huolehtimista ja keittiötöiden tekemistä. Hoiva-, kuntoutus- ja laitosyksiköissä asiakkaan/asukkaan koko päivän aterioista ja välipaloista huolehtii talon sisäinen keittiö tai ulkoinen ruokapalvelu. Yksikköön on hyvä nimetä ravitsemusvastaava, joka toimii joustavassa yhteistyössä ruokapalvelun kanssa. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää asiakaspalaute ja osallisuuden vahvistaminen, esimerkiksi ruokaraatien avulla.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalveluilla tarkoitetaan kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Sosiaalipalveluja on järjestettävä muun muassa tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen ja äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen. Yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä tuetaan muun sosiaalityön, sosiaalisen kuntoutuksen, perhetyön, kotipalveluiden, asumis- ja laitospalveluiden, päihde- ja mielenterveystyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan avulla. Tarvittaessa sosiaalihuollon on toimittava yhteistyössä terveysneuvontaa järjestävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. Ateriapalvelut ovat osa kotipalveluihin liittyviä tukipalveluja ja palveluasumisen palveluja (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Kunta tai kuntayhtymä saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun asiakassuunnitelmaan sisältyvistä tukipalveluna järjestettävistä tai asumispalveluun liittyvistä ateriapalveluista mutta tehostettuun palveluasumiseen liittyvästä palvelusta ei saa periä erillistä maksua (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 2022/791, 10 h §). Sosiaalihuoltolain lisäksi erityislakeihin sisältyy velvoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen mm. ravitsemuksen avulla.
Hyvät käytännöt jakoon:
Terveyskylä - omahoidon tueksi
Terveyskylä - hyvä arki (ikääntyneet)
Syö hyvää -opas Kuluttajaliitto
Syö hyvää -opas selkokielellä Kuluttajaliitto
Syö hyvää - jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin, Kuluttajaliitto
Armollista menoa - apua ja tukea, painonhallinta, Sydänliitto ry
Ruokamenojen säästövinkit - Martat
Ruokakurssit, Marttajärjestön ruokakurssit eri kohderyhmille
Kokkikerhot nuorille - esimerkki Helsinki
Maa- ja kotitalousnaiset. Ruokaneuvot. Tilaa ruokakurssi -toiminta.
Kehitysvammaisten ja harvinaissairaiden ravitsemus, VERNERI-verkkopalvelu