Kuntapäättäjä ja opetuksen järjestäjä varmista, että
- yhteinen tavoite kaikissa kouluissa on, että kaikki oppilaat syövät kouluruokaa
- kouluissa tarjotaan kouluruokailusuosituksen (VRN 2017) mukaista, ravitsemuksellisesti laadukasta ja maukasta, syömään houkuttelevaa ruokaa.
- koululounaan lisäksi oppilaille järjestetään mahdollisuus maksuttomaan ja ravitsevaan välipalaan tarkoituksenmukaisuusperiaattella, jos koulun oppitunnit jatkuvat pidempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen.
- koululaisten osallistuminen kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen toteutuu, esim. palautejärjestelmien, toiveruokapäivien ja kouluruokailun tuutoritoiminnan ja makuraatien avulla sekä säännöllisellä ruokailutoimikuntien toiminnalla.
- tietyillä luokka-asteilla toteutetaan vuosittain monialainen oppimiskokonaisuus, jonka aiheena on kouluruokailu (esim. ruokailun toteutumisen seurantaa, sen merkityksen pohtiminen terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristövaikutusten kannalta, yhteiskehittäminen, osallisuuden muotojen kehittäminen sekä kouluruokailusta viestittäminen).
- koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan terveellisiä välipalavaihtoehtoja.
- jokaisessa koulussa on saatavilla janojuomaksi vettä ja vesipisteiltä saa vettä myös omiin pulloihin.
- ruokakasvatus integroidaan osaksi koulun opetusta ja yhteistoimintaa.
- koko kouluympäristöä kehitetään yhdessä hyvää ravitsemusta tukevaksi (sopimukset yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa esimerkiksi kioskitoiminnan tarjonnasta ja myyjäistuotteista). Myös koulun kerhoissa ja liikuntatiloissa tarjolla olevien välipalatuotteiden tulee olla terveyttä edistäviä (esimerkiksi hedelmiä, kasvispäällysteisiä leipiä ja sämpylöitä).
- makeisten ja virvoitusjuomien myynti ei kuulu kouluympäristöön.
Opetussuunnitelma ja kouluruokasuositus ohjaavat koulun ruokakasvatusta
Kouluruokailu on osa koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta ja kasvatusta. Kouluruoan ravitsemuksellinen sisältö määritellään Syödään ja opitaan yhdessä – Kouluruokailusuosituksessa(VRN 2017), jossa korostetaan koululounasta kiireettömänä yhdessäolon hetkenä. Kouluympäristössä hyvinvointioppimisen ja ruokakasvatuksen kokonaisuuden muodostavat kouluruokailu, eri oppiaineiden opetus ja kouluterveydenhuollossa annettu elintapaohjaus. Opettajien rooli ruokailutilanteessa on tärkeä; opettajia kannattaa kannustaa ruokailemaan yhdessä koululaisten kanssa, jolloin pieni ottaa isosta mallia.
Ravitsemuksen integroiminen muiden opetusaineiden yhteyteen kasvattaa ympäristöstään, hyvinvoinnistaan ja kestävästä elämäntavasta vastuun kantavia kuntalaisia. Kotitalousopetus antaa nuorille valmiuksia selviytyä arjen ruokailuissa myös kodista muuttamisen jälkeen. Kouluterveydenhuollossa on mahdollisuus tukea sekä lasta että perhettä myös ravitsemusasioissa.
Kouluruokailusta säädetään perusopetuslaissa
Suomessa koululaiset ovat saaneet nauttia jo reilusti yli seitsemän vuosikymmenen ajan lailla turvatun maksuttoman kouluaterian. Suomalainen kouluruokailujärjestelmä on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti arvostettu. Perusopetuslaissa säädetään, että oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ja maksuton kouluateria (Perusopetuslaki (628/1998, 31 §)
Kouluruoka maistumaan kaikille
Koulupäivän aikana tarjotun aterian tarkoituksena on mm. pitää yllä työvireyttä ja vähentää levottomuutta oppitunneilla. Säännöllinen syöminen edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailuun sijoittaminen tuo osaltaan säästöjä myöhemmin esimerkiksi vähentämällä riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.
Kouluruokailun haasteena on monessa kunnassa se, että kouluateria ei maistu osalle koululaisista. Keräämällä koululaisilta palautetta kouluruoasta sekä mahdollistamalla heidän osallistumisensa kouluruokailun suunnitteluun (esim. toiveruokapäivät, maisteluruoat, makukoulut, ruokaraadit) ja toteutukseen, voidaan kouluruoan maistuvuutta koululaisille parantaa.
Kouluruokaohjelman kehittämisehdotukset kunnille ja opetuksen järjestäjille
MMM. Kouluruokaohjelma 2.0.
Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö: Koulujakelujärjestelmätuen seurantatutkimus. 2023. Koreasalo M ym. THL Työpaperi 2023/034.
Aamu-, iltapäivä- ja kerhotoiminta tukemaan koululaisten hyvää ravitsemusta
Kun kunta järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, on toimintaan osallistuville lapsille tarjottava monipuolinen ja vaihteleva, ravitsemussuositusten mukainen välipala. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta, eli lapsia ohjataan oikeaan ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Kerhotoiminnassa voidaan edistää oppilaiden osallisuutta mm. tekemällä yhdessä välipaloja. Kerhossa opitut taidot hyvien välipalojen kokoamiseen siirtyvät myös kotiin ja tukevat lapsen omatoimista välipalasyömistä, kun vanhemmat eivät ole kotona. Välipalatarjonnan ravitsemuslaatuun on syytä kiinnittää huomiota myös koulun kerhojen ja liikuntatilojen ruoka- ja juomatarjonnassa. Makeis- ja virvoitusjuomamyynti ei kuulu kouluihin – ei edes oppilaskunnan ylläpitäminä.
Koulussa tarjottu välipala tukee oppimista
Kouluruokailusuosituksen mukaan oppilaille tulisi lounaan lisäksi järjestää mahdollisuus maksuttomaan ja ravitsevaan välipalaan, jos koulun oppitunnit jatkuvat pidempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen. Koulumatkat ja koulukuljetusten odotusajat pidentävät koulupäivää, ja se tulee ottaa huomioon ateria-aikojen ja välipalojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Toisen asteen aamu- ja välipalan tarjoamisen ohjeistus on toisen asteen opiskelijoiden (lukio- ja ammatillisen koulutuksen) ruokailusuosituksessa. Oppilaitoksessa myytävien välipalojen tulisi suositusten mukaisesti olla terveellisiä, houkuttelevia ja opiskelijoiden makuun sopivia. Maksuton aamu- tai välipala voi olla tarkoituksenmukainen oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tuen kannalta, jos koulupäivä on pitkä tai sitä pidentävät mahdolliset kaksoistutkinnon opinnot.
Välipalan hyödyt
Välipalan tarjoamisen etuina on oppimisen tukeminen, terveyden edistäminen sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantuminen. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen mahdollisuuksien mukaan välipalan tarjoiluun tai järjestelyihin tukee myös monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämisessä.
Välipalan järjestäminen
Suositusten mukainen välipala on osa opetuksen järjestämistä ja kouluaikaista ruokailua, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa tulee noudattaa ravitsemussuositusten mukaisia periaatteita. Välipala tulee resursoida erillisenä opiskelutyöpäivän ateriana eikä se saa heikentää tarjotun lounaan määrää tai laatua.
Vinkkejä koulun välipalalle. MMM. Kouluruokaohjelma 2023.
Koulun välipalat -diaesitys (pdf). MMM. Kouluruokaohjelma 2023.
Tuet ja kannustimet - Koulumaito- ja kouluhedelmätuki ja HYTE-kerroin
EU:n koulumaito- ja kouluhedelmätuet on kohdennettu varhaiskasvatuksessa oleville lapsille, esi- ja perusasteen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Niiden tarkoitus on lisätä maidon ja maitotuotteiden sekä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen osuutta lasten ja nuorten ruokailussa. Suomessa luomutuotteille maksetaan korotettua tukea. Tuen toimeenpanosta vastaa Ruokavirasto ja tuettavat tuotteet ja tukimäärät julkaistaan lukuvuosittain.
Kunnat voivat saada taloudellista tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön perusteella vuoden 2023 alusta käyttöön otetun HYTE-kertoimen avulla. Jatkossa kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osittain kuntien tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Yksi toimintaa mittaavista indikaattoreista on perusopetuksen koululounaan ja välipalojen järjestäminen kouluruokailusuositusten mukaisin periaattein.
Ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin peruskoulujen tiedonkeruusta
Miten kouluruokailu toteutuu omassa kunnassasi? Kouluterveyskyselyn alueelliset tulokset ovat julkisia. Kuntien omat tiedot ovat koulutuksen järjestäjän tiedossa. Koulukohtaisia tietoja on tärkeää tutkia yhdessä koulun opetus- ja ruokapalveluhenkilöstön, oppilaiden, vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa ja käsitellä myös sivistyslautakunnassa, kun päätetään kouluruokailujärjestelyistä.
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla. Tästä järjestelmästä saadaan vertailutietoa myös peruskoulujen ravitsemustoimenpiteistä. Tätä tietoa voidaan käyttää kuntien, koulujen/oppilaitosten ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Peruskoulujen ravitsemustoimenpiteitä kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla (avautuvat kunkin kohdan linkeistä). Tulokset esitetään kuntien prosenttiosuuksina ja koko maan kattavina karttanäkyminä. Tuoreimmat tulokset saat valitsemalla vuoden kuvion vuosivalikosta.
1. Kouluruokailusuosituksen noudattaminen: Vuonna 2019 Manner-Suomen peruskouluista 75 prosentissa oli noudatettu ruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä.
2. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastus sisältää myös kouluruokailun järjestelyt: Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein. Vuonna 2019 peruskouluista 83 prosenttia ilmoitti, että tarkastus oli tehty viimeisen kolmen vuoden sisällä. Peruskouluista 69 prosentissa kouluruokailun järjestelyt mm. tilat, ruuan riittävyys ja laatu oli arvioitu viimeisimmässä tarkastuksessa. Katso kuntasi tilanne TEAviisarista.
3. Kunnassa on yhteinen käytäntö tai toimintaohje kouluruokailuun osallistumisen seurannasta: Yhteiset kirjatut käytännöt tukevat toiminnan seurantaa ja varhaista puuttumista. Vuonna 2019 peruskouluista 30 prosentissa oli kirjattu yhteinen käytäntö tai toimintaohje kouluruokailuun osallistumisen seurannasta. Muu yhteinen käytäntö, mutta ei kirjallisena, oli käytössä 55 prosentissa kouluista.
4. Oppilaat voivat osallistua kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin: Lukuvuonna 2018–2019 peruskouluista 74 prosentissa oppilaat olivat voineet osallistua kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin.
5. Huoltajat voivat osallistua kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin: Kouluista joka neljännessä (25 %) huoltajat olivat voineet osallistua kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin lukuvuonna 2018–2019.
6. Koululounaan ajoitus: Vuonna 2019 kouluista 17 prosentissa koulupäivän ensimmäinen lounas tarjottiin noin kello 11.00 tai myöhemmin. Muissa kouluissa koulupäivän ensimmäinen lounas tarjottiin tätä aiemmin.
7. Koululounaan syömiseen varattu aika: Koululounaan syömiseen oli yleisimmin (54 % kouluista) varattu aikaa 16–25 minuuttia vuonna 2019. Vähintään 25 minuuttia lounaan syömiseen oli varattu aikaa 29 prosentissa kouluista. Katso kuntasi tilanne TEAviisarista.
Hyvät käytännöt jakoon:
Maistuva koulu
- Maistuva koulu -toimintamallin arviointi
Ruokakasvatuksen ja ruokailun nykytila -verkkokysely ja työkalut
Peruskoulu
Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke
Kouluruoka-diplomi: Tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä.
Hyvinvoinnin vuosikello Rovaniemi
Kouluruokailun kehittämistyökaluja
Hyvän Olon Eväät: Toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen. Kouluruokailun lisäksi ruokakasvatusta voi toteutua osana oppitunteja. Hyvän Olon Eväät sisältää ruokakasvatuksen tuntisuunnitelmia alakouluun. Hyvän Olon Eväät -toimintamallia on hyödynnetty Maistuva Koulu hankkeen kehittämisen taustalla.
OPH: Koko vuosi ruokakasvatusta - ruokakasvatuksen vuosikello
OPH: Kouluruoka kuuluu kaikille - ateriat ja välipalat
OPH: Ruokakulttuuri ja ruokaosaaminen -työkaluja
SYKE: Kestävän kouluruokailun keittokirja
Ruokatutka. Koulumaito- ja hedelmäohjelman liitännäistoimet.
Vanhempainliitto - Tuloksia yhteistyöllä
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry: Meneillään olevat hankkeet
Tutkimustietoa:
Tilles-Tirkkonen T et al. Theory-informed Nutrition Education Curriculum Tools For Feeling Good Promotes Healthy Eating Patterns Among Fifth Grade Pupils: Cross-Sectional Study. J Hum Nutr Diet. 2018 Oct;31(5):647-657. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jhn.12568
Raulio S, Tapanainen H, Kuusipalo H, Nelimarkka K, Virtanen S. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö. Koulujakelujärjestelmätuen alkukartoitus. THL:n Työpaperi 25/2018.
Raulio S, Tapanainen H, Kuusipalo H, Virtanen S. Mitä löytyy koululaisten tarjottimilta?
Tutkimuksesta tiiviisti 21, syyskuu 2018. THL
Miten koululaiset syövät? Koulujakelujärjestelmän alkukartoitus.
Slide share, THL