Erityisruokavaliot

Erityisruokavaliossa ruoka-aineen tai useamman ruoka-aineen käyttöä rajoitetaan terveydellisistä syistä. Erityisruokavalion noudattaminen toimii osana sairauden hoitoa ja sen tarkoituksena on tukea yksilön kokonaisvaltaista terveyttä.

Diabetes

Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Sekä tyypin 1. (insuliinipuutosdiabetes) että tyypin 2. diabeteksen hoito tapahtuu pääosin diabeetikon omassa arjessa. Tyypin 2. diabetesta voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti liikunnan ja painonhallinnan avulla.  Elämäntapahoito ja -ohjaus on aina keskeistä diabeteksen kokonaishoidossa ja ehkäisyssä.

Keliakia

Keliakian aiheuttaa vehnässä, rukiissa ja ohrassa esiintyvä valkuaisaine gluteeni. Perinnöllisesti alttiilla henkilöillä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja, minkä seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu. Surkastuminen aiheuttaa ravintoaineiden imeytymishäiriöitä. Keliakian hoitomuotona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. 

Laktoosi-intoleranssi

Maitosokeria eli laktoosia pilkkoo suolessa laktaasi-niminen ruuansulatusentsyymi. Vain pilkkoutunut maitosokeri pystyy imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon. Laktaasin puuttuessa laktoosi jää suoleen ja kulkeutuu suolensisällön mukana eteenpäin. Laktoosi-intoleranssin oireita ovat esimerkiksi vatsan turvotus ja ilmavaivat maitotuotteiden käytön jälkeen. Oireet ilmaantuvat yleensä noin 1-3 tuntia maitosokeria sisältävän ruokailun jälkeen.

Maitoallergia

Maitoallergiassa maidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa ihmiselle allergisen reaktion ja se sekoitetaan usein laktoosi-intoleranssiin. Maitoallergian oireistoa hallitsevat ruoansulatuskanavan ja ihon oireet sekä huulten ja nielun turvotus. Myös anafylaktinen sokki on mahdollinen. 

Ruoka-allergiat

Yleisluontoisesti allergia on yliherkkyyttä jollekin ruuan sisältämälle ainesosalle. Ruoka-aineallergian yleisimmät aiheuttajat ovat lehmänmaito, viljat, kananmuna ja kala, jotka sisältävät runsaasti valkuaisaineita ja ovat runsaasti käytettyjä elintarvikkeita.

 

Ärtyvän suolen oireyhtymä 

on toiminnallinen ruoansulatuskanavan vaiva, jota sairastaa suomalaisista vähintään 10 % väestöstä ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Oireyhtymän syntymekanismia ei täysin tunneta. Mahdollisia oireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat geneettinen alttius, suolen läpäisevyyteen liittyvät häiriöt, alentunut suoliston kipukynnys, suoliston liikehäiriöt, matala-asteinen tulehdus ja muutokset suoliston mikrobistossa. Lisäksi oireiden syntyyn vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, sekä muutokset keskushermoston ja suoliston välisen suoli-aivoakselin toiminnassa.

Säännöllinen syöminen ja kiireetön ruokailu ovat ravitsemushoidon perusta. Riittävä kuidun saanti tukee suoliston terveyttä ja voi helpottaa oireita. Liukoinen kuitu soveltuu useimmiten liukenematonta kuitua paremmin. Ruokavaliohoidossa vähennetään runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien ja juomien määrää. Oireita helpottava ruokavalio on kuitenkin yksilöllinen, ja yleensä ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavan ei tarvitse välttää kaikkia FODMAP-lähteitä. Tyypillisiä oireita aiheuttavia ruokia ovat esimerkiksi palkokasvit, tuore sipuli, ruis, vehnä, omena, kivelliset hedelmät, vesimeloni ja ksylitolituotteet.

Lisää tietoa sairauksien ravitsemushoidosta: ks. Ravitsemushoitosuositus

Sivu on viimeksi päivitetty 13.12.2024