Uudistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset – NNR2023
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten kuudes laitos julkaistiin 20.6.2023 (NNR2023). Uusissa ravitsemussuosituksissa on nyt aikaisempia suosituksia laajemmin tieteellisiä suosituksia ruoasta, joka on niin terveydelle kuin ympäristöllekin edullista.
Pääsanoma suosituksista on tämä: suosi kasvikuntapainotteista ruokavaliota, vähennä lihankulutusta, ja syö enemmän kalaa.
Edellinen laitos julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistun laitoksen takana on noin viiden vuoden työ (2018–2023). NNR2023 raportin työprosessi on ollut täysin avoin. Yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä on ollut avainasemassa. Julkaistu suositus, NNR2023, perustuu vahvasti uusimpaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Suositusten laatimisen periaatteet on harmonisoitu kansainvälisten standardien pohjalta.
Uuden pohjoismaisen ravitsemussuosituksen ruokasuositukset tiivistetysti
- Vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisesti, 500–800 g päivässä tai enemmän.
- Palkokasvit (herneet, pavut ja linssit) sekä perunat merkittävänä osana ruokavaliota.
- Täysjyväviljaa vähintään 90 g päivässä (kuivapainona).
- Kalaa kestäviä kalakantoja suosien noin 300–450 g viikossa, josta vähintään 200 g rasvaista kalaa.
- Terveysnäkökulmasta enintään 350 g punaista lihaa viikossa; ympäristönäkökulmasta punaista lihaa tulisi syödä huomattavasti tätä määrää vähemmän. Lihavalmisteita niin vähän kuin mahdollista. Punaisen lihan vähentämisen ei tulisi johtaa siipikarjan lihan kulutuksen lisääntymiseen.
- Noin 3,50–5 desilitraa rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita päivässä. Juustotyypistä riippuen10–20 grammaa juustoa vastaa 100 grammaa maitoa. Maitovalmisteiden kohtuullinen käyttö suositeltavaa riittävän ravintoaineiden saannin varmistamiseksi ja terveyssyistä.
- Vähintään 25 g kasviöljyjä (esim. rypsiöljy) välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin varmistamiseksi, vähemmän voita ja trooppisia öljyjä (mm. kookosrasva ja palmuöljy).
- Pähkinöitä 20–30 g päivässä, myös siemeniä.
Usein kysytyt kysymykset pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin liittyen
Mitä suosituksessa tarkoitetaan kasvikuntapainotteisella ruokavaliolla?
- NNR 2023 suosittelee pääasiassa kasvikuntapainotteista ruokavaliota, mutta kala, maitovalmisteet ja liha ovat edelleen mukana terveyttä edistävässä ja kestävässä ruokavaliossa.
- Kasvikuntapainotteinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, kuten vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista, palkokasveista, perunasta, täysjyväviljasta sekä pähkinöistä ja siemenistä, mutta sisältää myös riittävästi kalaa sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
- Punaista lihaa ja siipikarjan lihaa syödään rajoitetusti. Lihavalmisteita sekä alkoholia ja runsasrasvaisia, runsaasti suolaa ja sokeria sisältäviä jalostettuja elintarvikkeita käytetään vähän.
Tulevatko pohjoismaisten suositusten ravintoaineita koskevat suositukset suoraan kansallisiin ravitsemussuosituksiin?
- Ravintoaineiden saantia koskevat (energia-, energiaravintoaine-, vitamiini- ja kivennäisainekohtaiset) suositukset kirjataan sellaisenaan kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Ne toimivat tieteellisenä perustana ja pohjana kansallisissa suosituksissa.
- Vitamiinien ja kivennäisaineiden saannissa, etenkin niiden lähteissä eri ruokaryhmistä on eroja Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä. Siksi ravintoaineiden saantia ja saannin riittävyyttä suomalaisilla tullaan arvioimaan myös uusimman kansallisen ruoankäyttötiedon pohjalta, mm. mallintamalla ruokavalion kokonaisuutta uusien ruokaryhmien käyttöä koskevien suositusten pohjalta.
- Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset toimivat työkaluna kansallisten ravitsemussuositusten uudistamisessa.
Miksi uusimassa ravitsemussuosituksessa on otettu ruokavalion ympäristöystävällisyys niin vahvasti huomioon?
- Pohjoismaiden tavoitteena on Visio 2030, jonka päämääränä on kehittää Pohjoismaista maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen seurauksena pohjoismaiset ravitsemussuositukset päätettiin sisällyttää kestävyystyöhön. Tarkoituksena on tehdä Pohjoismaiden ravitsemuksesta mahdollisimman kestävää sekä ravitsevaa.
Miten voidaan välttää ravintoainepuutokset, jos ruokavalio on kasvikuntapainotteinen?
- NNR2023 suosittelema kasvikuntapainotteinen ruokavalio on paljon ravintoainerikkaampi kuin tämänhetkiset ruokavaliot Pohjoismaissa. Kasvikuntapainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ja proteiininlähteiden monipuolistaminen voivat siis edistää monen ravintoaineen saantia ruokavaliosta.
- Kansallisissa ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon suomalaisten ruokavalion yleiset puutteet (mm. jodi ja folaatti) sekä herkkien väestöryhmien ravitsemukselliset tarpeet (mm. lapset, raskaana olevat ja imettävät). Kansallisissa suosituksissa otetaan kantaa mm. elintarvikkeiden täydentämiseen ravintoaineilla (kuten jodi ja D-vitamiini) sekä ravintolisien tarpeen mukaiseen käyttöön (kuten raskausaika, pikkulapset ja iäkkäät).