Kasvikset (vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät) ovat ruokavalion perusta. Siksi niitä tulisi nauttia jokaisella aterialla. Kasvisperustainen ruokavalio sisältää useita bioaktiivisia komponentteja, joiden monista kroonisilta sairauksilta suojaavista vaikutuksista on saatu viitteitä. Runsaasti kasviksia sisältävää ruokavaliota noudattavat ovat hoikempia ja heillä on paremmat veren rasva-arvot, matalampi verenpaine sekä vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja tyypin 2 diabetesta kuin muilla.
Tutkimusten mukaan kuitu voi suojata tyypin 2 diabetekselta, sepelvaltimotaudilta ja paksu- ja peräsuolisyövältä. Kuitu vähentää terveydelle epäedullisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä, edistää suolen toimintaa ja ehkäisee ummetusta sekä pitää pitkään kylläisenä, mikä helpottaa painonhallintaa.
Sisältö
Suositusten mukainen kasvisten, marjojen ja hedelmien nauttiminen tehdään kuluttajille helpoksi.
Toimijoita kannustetaan tarjoamaan tuotteita, jotka tukevat ravitsemussuositusten mukaista kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä sekä edistämään niiden käyttöä markkinointiviestinnän ja muiden toimenpiteiden avulla.
Tuotteiden ravitsemuslaatu ei saa samanaikaisesti heikentyä muun ravintosisällön, erityisesti suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan suhteen.
Tavoitteet
- Kasviksia (vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sekä sieniä) tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli 5-6 annosta*. Tästä määrästä noin puolet tulisi olla marjoja sekä hedelmiä ja noin puolet vihanneksia ja juureksia.
- Pääaterioilla käytetään viikoittain palkokasveja proteiinin lähteenä.
- Kasvisten tarjonta sekä monipuolisuus lisääntyvät ja kasvisruokien saatavuus paranee.
*Ei sisällä perunaa eikä täysmehuja.
Väestötasolla tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käyttömäärä kasvaa + 30 % verrattuna vuoden 2012 Finravinto -tutkimukseen. (Käyttö vuonna 2012 miehet keskimäärin noin 300 g ja naiset noin 350 g/vrk; pitkän aikavälin tavoite 500 g/vrk).
THL. 2019. Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta.
THL. Raportti 12/2018. Ravitsemus Suomessa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulokset.
Lisäämme kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta ruokavaliossa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä
- laajennamme kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaa.
- lisäämme tuotteiden näkyvyyttä ja valikoimaa satokausia hyödyntäen.
- lisäämme kasvisten osuutta valmisaterioissa.
- tarjoamme sekä kasvisruokia että kasvispainotteisia lounaita, joissa kasvisten osuus koko annoksessa on entistä suurempi (osana ateriaa tarjotaan aina sekä salaatteja että lämpimiä kasviksia).
- laitamme kasvikset ja kasvisruoat lounastarjoilussa linjaston alkupäähän ja kaupassa ostosreitin alkuun.
- lisäämme lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä mm. kehittämällä niitä sisältäviä ruokaohjeita.
- edistämme vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen käyttöä monien eri toimenpiteiden, kuten markkinointiviestinnän, ruokakasvatusmenetelmien (esim. Sapere-aistilähtöinen ruokakasvatus, makukerhot ja -koulut) ja ruokaohjeiden avulla.
Esimerkkisitoumuksia
Esimerkkisitoumus 1: Lisäämme kasvisten määrää annosaterioissa niin, että vuoteen 2020 mennessä 50 % tuotteista sisältää vähintään yhtä annosta vastaavan määrän kasviksia.
Esimerkkisitoumus 2: Vuoteen 2020 mennessä kasvisvaihtoehtojen osuus kasvatetaan 30 %:iin koko tuotevalikoimastamme.
Esimerkkisitoumus 3: Vuoteen 2018 mennessä kaikissa lounasravintoloissamme kasvissalaatit ja kasvislisäkkeet on asetettu linjaston alkupäähän.
Esimerkkisitoumus 4: Vuoteen 2020 mennessä kaikissa kuntamme päiväkodeissa tutustutaan kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin säännöllisesti Sapere-ruokakasvatusmenetelmän avulla.
Esimerkkisitoumus 5: Päivittäisissä tarjouksissamme on vuoden 2018 alusta alkaen aina vihanneksia, juureksia, marjoja ja/tai hedelmiä.