Vinkkejä viisaisiin juomavalintoihin:

1. Juo päivittäin 1–1,5 litraa nesteitä (5–8 juoma-annosta) ruoan lisäksi
2. Kun ikää kertyy, pidä erityistä huolta siitä, että juot riittävästi päivittäin
3. Tavallinen vesijohtovesi on paras janojuoma
4. Nauti päivittäin mieluiten rasvatonta maitoa, piimää, maustamatonta tai vähäsokerista jogurttia
5. Juo kahvi ja tee ilman sokeria sellaisenaan tai maidon tai kasvijuoman kera
6. Käytä makeita ja/tai happamia juomia vain satunnaisesti ja mieluiten aterian yhteydessä
7. Alle 15-vuotiaille ei suositella kofeiinipitoisia juomia
8. Alkoholijuomat eivät ole lasten, nuorten, raskaana olevien eivätkä imettävien juomia
9. Jos käytät alkoholia, muista kohtuus
10. Opettele lukemaan juomien pakkausmerkintöjä

1–1,5 litraa päivässä riittää

Nauti vettä ja muita juomia päivittäin yhteensä noin 1–1,5 litraa ruoan lisäksi. Normaalisti suuremman nestemäärän nauttimisesta ei ole hyötyä terveydelle. Muutamia huomioitavia asioita tosin ovat:

• Eri-ikäisten ja kokoisten lasten nesteen tarve vaihtelee
• Imettävät äidit tarvitsevat tavallista enemmän nestettä riippuen eritetyn rintamaidon määrästä
• Ikäihmisten riittävään juomiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nestevajaus voi kehittyä nopeasti ja se on usein haitallisempaa kuin nuoremmilla. Ikääntyessä myös janon tunne saattaa heikentyä
• Liikunta, fyysisesti raskas työ, kuume sekä kuumissa olosuhteissa työskentely ja oleskelu lisäävät myös nesteen tarvetta.

Ainesosilla on väliä

Energia, sokerit, hapot, kofeiini sekä rasva ja alkoholi ovat kaikki ainesosia, joiden takia tiettyjen juomien käyttöä kannattaa säännöstellä.

• Yksi desilitra useimpia juomia ei sisällä kovinkaan paljon energiaa (kcal tai kJ/100 ml). Energiapitoisista juomista voi kuitenkin saada reilusti energiaa, jos niitä juo paljon. Juomat eivät myöskään tuota samalla tavalla kylläisyyden tunnetta kuin kiinteät ruoat. (Juomien energiamittari)
•  Sokerit lisäävät juomien energiapitoisuutta, altistavat ylipainolle ja aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Erityisen haitallisia hampaille ovat juomat, joissa on sokerin lisäksi myös happoja.
• Happoja, erityisesti omenahappoa (E296), askorbiinihappoa (E300), sitruunahappoa (E330) ja fosforihappoa (E338) on juomissa joko lisättynä tai luonnostaan. Toistuvasti päivittäin nautittuna ne altistavat hampaiden eroosiolle eli hammaskiilteen liukenemiselle, jolloin hampaiden kärjet alkavat lohkeilla ja murentua. Juomat, joiden pH on alle 5,5, ovat hampaille haitallisimpia. Sitruunahappo on hapoista haitallisin. Sen sijaan juomien hiilihappo, kahvin ja teen parkkihapot sekä oluen ja hapanmaitotuotteiden hapot eivät aiheuta hammashaittoja. (Juomien happamuus)
• Kofeiini on kahvin ja teen sekä kola- ja energiajuomien piristävä aine (Juomien kofeiinipitoisuus). Kofeiiniherkille, raskaana oleville ja alle 15-vuotiaille lapsille se saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina mm. sydämentykytystä, vapinaa, uni- ja keskittymisvaikeuksia sekä riippuvuutta. Lisää kofeiinista ja muista piristävistä yhdisteistä ruokaviraston sivuilla.  
• Rasvaa on lähinnä nestemäisissä maitotuotteissa. Rasva lisää juomien energiapitoisuutta, altistaa ylipainolle ja tuo ruokavalioon kovaa tyydyttynyttä rasvaa.
• Myös alkoholi lisää juomien energiapitoisuutta. Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Liikunta lisää nestehävikkiä

Liikunta lisää nestehävikkiä noin 0,5–1 litraa liikuttua tuntia kohden. Hävikin määrään vaikuttavat mm. liikunnan rasittavuus, ympäristön lämpötila ja ilman kosteus. Korvaa hävikki tavanomaista runsaammalla juomisella päivän aikana, esimerkiksi lasillisella vettä ruokajuomien lisäksi aterioilla. Enintään tunnin kestävän liikunnan aikana ei tarvitse juoda, kunhan olet juonut ennen liikuntaa riittävästi.

Myös urheilijan janojuomana vesi on paras. Energia- ja virvoitusjuomat eivät kuulu urheilun yhteyteen. Urheilijat käyttävät pitkäkestoisissa suorituksissa urheilujuomia nestetasapainon ylläpitämiseen ja hiilihydraattivarastojen täydentämiseen suorituksen aikana ja sen jälkeen.