Hyvä ravitsemus on tärkeä myös Covid-19-pandemian aikana. Monipuolinen ja riittävästi suojaravintoaineita ja muita välttämättömiä ravintoaineita sisältävä ruokavalio ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Useat ravintoaineet (mm. A-, C- ja D-vitamiinit, folaatti, sinkki, seleeni, rauta, proteiinit ja tyydyttymättömät rasvahapot) ovat olennaisia puolustusjärjestelmämme toiminnalle. Tärkeää on kiinnittää huomiota ravitsemuksen kokonaisuuteen, ei yksittäisiin ravintoaineisiin. Millään yksittäisellä ravintoaineella tai ravintolisällä ei voida korvata riittävästi suojaravintoaineita sisältävän, monipuolisen ruokavalion ja hyvän ravitsemustilan hyötyjä. Muun muassa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on lukuisia biologisesti vaikuttavia aineita, jotka osaltaan myös tukevat vastustuskykyä. Niukasti suojaravintoaineita ja liikaa kovaa rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio vaikuttaa epäedullisesti vastustuskykyyn.
Lihavuus, sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes näyttävät lisäävän alttiutta vakavalle Covid-19-taudille. Myös yli 70 vuoden ikä lisää riskiä vakavalle Covid-19-taudille, vaikka ikääntyneet ovatkin biologiselta iältään hyvin erilaisia. Useimmilla ikääntyneillä henkilöillä on pitkäaikaissairauksia, joita tulee hoitaa hyvin poikkeustilanteesta huolimatta, myös ravitsemuksen keinoin. Ikääntyneiden hyvällä ravitsemuksella ja vajaaravitsemuksen ehkäisyllä on siis suuri merkitys niin Covid-19-taudin ehkäisyssä ja hoidossa kuin ylipäätään terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa poikkeusaikana.
Mikäli ikääntyneiden ravitsemuksesta ei koronapandemia-aikana pidetä huolta, voi ravitsemus, toimintakyky ja terveys heikentyä nopeastikin. Iäkkäiden ravitsemustila saattaa heikentyä, jos ruokatarvikkeiden hankkiminen on vaikeutunut tai ikääntynyt kokee yksinäisyyttä. Arjesta selviäminen esimerkiksi muistisairaudessa tai omaishoitajaperheissä voi osoittautua haasteelliseksi, jos kotitöissä auttavat sukulaiset eivät voi vierailla eikä iäkäs itse jaksa, rohkene tai osaa pyytää apua. Harvat kaupassakäynnit tai harvoin toimitettavat kauppakassipalvelut voivat vaikuttaa ostosten sisältöön, esimerkiksi vähentäen tuoreiden kasvisten ja hedelmien määrää tavanomaisesta.
Ikääntyneiden hyvää ravitsemusta tulee aktiivisesti tukea. Tärkeää on varmistaa, että kaikilla kotona asuvilla ikääntyneillä on mahdollisuus riittäviin ja monipuolisiin aterioihin, ja että heille on järjestetty tarvittavat palvelut. Monissa kunnissa on ryhdytty ottamaan yhteyttä kaikkiin yli 70-vuotiaisiin asukkaisiin pärjäämisen varmistamiseksi. Monet järjestöt ja vapaaehtoisryhmät tarjoavat konkreettista apua kaupassa käynnissä, ruoanvalmistuksessa, ruokailussa ja hyvän ruokavalion koostamisessa. Tarjolla on myös monenlaisia kauppakassi- ja ruokapalveluja sekä virtuaalisia ruokaryhmiä. On tärkeää, että avun pyytämiseen säilyy matala kynnys ja huoleen vastataan palveluohjauksella ja konkreettisilla tukipalveluilla.
Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen turvaamisesta on maaliskuussa 2020 julkaistu uudet ruokasuositukset, ”Vireyttä seniorivuosiin”. Suositus on tarkoitettu muun muassa ikääntyneiden ruokailusta vastaaville toimijoille julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kotihoidossa, palveluasumisessa sekä hoito-, hoiva- ja kuntoutusyksiköissä. Suosituksessa on yksityiskohtaiset ohjeet ikääntyneiden ruokapalveluiden järjestämisestä sekä ohjeet ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan. Ongelmatilanteisiin on puututtava viipymättä, jotta estetään ravitsemustilan huononeminen.
Ikääntyneiden ruokavalion tulee olla monipuolinen ja maistuva. Sen tulee sisältää muun muassa kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljavalmisteita, pehmeää rasvaa ja maitovalmisteita, sekä riittävästi kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Myös riittävästä nesteiden nauttimisesta on huolehdittava – on tärkeää, että saatavilla on monipuolisesti maistuvia juomia. Makeiden ja happamien juomien tiheää nauttimista pitkin päivää on syytä välttää. Ikääntyminen altistaa myös alkoholin haitoille. Jos alkoholijuomia käytetään, niin käyttömääräsuositus on enintään yksi annos päivässä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa riittävän ravinnonsaannin turvaamisessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja ikääntyneiden ruokasuosituksen asiantuntijaryhmän puolesta
Sebastian Hielm, VRN puheenjohtaja, elintarviketurvallisuusjohtaja MMM
Suvi Virtanen, VRN varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori THL
Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies STM
Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori Itä-Suomen yliopisto, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin yliopisto, asiantuntijaryhmän jäsen