Viime vuonna julkaistujen kansallisten ravitsemussuositusten myötä käynnistyy lapsiperheiden ruokasuosituksen uudistustyö. Heikko ravitsemus altistaa lapsia ja nuoria ylipainolle ja monille kansantaudeille, huonontaa suun terveyttä ja voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin.
Lasten ravitsemuksen suurimmat haasteet ovat liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen saanti, käytetyn rasvan huono laatu, liika suolan saanti sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden riittämätön saanti. Epäsäännöllinen ateriarytmi lisää napostelua ja heikkolaatuisten välipalojen syöntiä. Lapset saavatkin ison osan energiasta ja sokerista välipaloista. Yli kolmannes lapsista saa sokeria yli suositusten. Ravitsemushaasteet kasautuvat usein sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin, joilla ei ole voimavaroja hyviin valintoihin.
Hyvä ravitsemus kasvuiässä luo perustan terveelle kasvulle ja kehitykselle. Terveyttä edistävä, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat olennaisesti lasten ravitsemukseen pitkälle aikuisuuteen.
Ruokaympäristö ja ruokakasvatus tärkeä osa uutta suositusta
Uudistettavassa ruokasuosituksessa otetaan entistä enemmän kantaa myös ruokaympäristöön, ruokakasvatukseen ja syömisen taitoon. Nykyinen ruokaympäristö ei tue terveyttä edistävän ravitsemuksen toteutumista. Kaupoissa, ravintoloissa, kioskeissa ja ruoka-automaateissa on näkyvällä paikalla helposti saatavilla suuri valikoima runsaasti energiaa, suolaa ja sokeria sisältäviä elintarvikkeita ja välipalatuotteita, jotka runsaasti käytettynä heikentävät ruokavaliota. Ruokaympäristöä voisi muokata terveysperusteisella hinnoittelulla, sijoitusarkkitehtuurilla, epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamisella sekä elintarvikkeiden ravintosisällön parantamisella.
Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on pääosin tarjolla laadukasta ja monipuolista ruokaa. ”Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin kotihoidossa olevat. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ruokatarjontaa voisi kuitenkin muokata edelleen kasvipainotteisemmaksi ja kehittää lapsille maistuvia reseptejä”, kertoo työryhmään puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Terveyttä edistävä ja kestävä ruokakulttuuri vaatii myös positiivista ruokapuhetta ja ruokakasvatusta. Lapsena opitut makumieltymykset ja tavat säilyvät pitkään, minkä vuoksi lasten ruokaympäristön merkitys on niin suuri.
Nuorten tutkimuksesta uutta tietoa
Uutta tietoa suosituksen pohjaksi saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta Nuorten tutkimuksesta, jossa nuorten ravitsemusta on selvitetty tarkasti. ”Koskaan ennen Suomessa ei ole kattavasti selvitetty nuorten ravitsemusta”, kertoo työryhmän sihteeri, erikoistutkija Sari Niinistö.
Lapsiperheiden ruokasuositus on kansallinen suositus raskaana olevien, imettävien, lapsiperheiden, lasten ja nuorten ruokavaliosta. Suosituksissa kuvataan terveyttä edistävän monipuolisen ruokavalion periaatteet sekä keinoja sen toteuttamiseen lapsiperheissä. Suosituksissa painotetaan ruokakasvatusta, syömisen taitoa, lapsen syömään oppimisen tukemista ja ruokailoa. Niissä on huomioitu uusin tutkimustieto kiinteiden ruokien aloituksesta ja vauvan siirtymisestä imetyksestä muun perheen ruokavalioon.
Uusi suositus julkaistaan keväällä 2026
Lapsiperheiden uudistettu ruokasuositus julkaistaan keväällä 2026. Ennen suositusten julkaisua järjestetään suosituksen julkinen kommentointi, jolloin sidosryhmät ja muut asiasta kiinnostuneet voivat kommentoida käsikirjoitusluonnosta.
Lisätietoa:
Suvi Virtanen, työryhmän pj., tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
suvi.virtanen@thl.fi
p.029 524 8729
Sari Niinistö, työryhmän sihteeri, erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
sari.niinisto@thl.fi
p. 029 524 7249
Satu Jyväkorpi, työryhmän sihteeri, pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta c/o Ruokavirasto
satu.jyvakorpi(at)ruokavirasto.fi
p. +358 29520 4262, 050 401 2427