Sokerivero
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsovat, että makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron tulisi jatkua ja sen lainsäädännöllinen perusta muuttaa terveysperusteiseksi. Samalla veron tasoa tulisi nostaa ja veropohjaa laajentaa. Hallitusohjelmaan kirjattua makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron korotusta ei esitetä enää uudessa talousarviossa. Sen sijaan makeisiin ja jäätelöön kohdistuvan veron poistamisesta on vastikään sovittu hallituksessa. Nyt veron piirissä olevien tuotteiden runsaasta kulutuksesta seuraa tutkitusti kansanterveyden kannalta haitallisia seurauksia mm. nuorten lihominen ja suunterveyden heikkeneminen. Suomessa väestön lihominen ja siitä johtuvien sairauksien yleisyys kuormittavat terveydenhoitoa ja aiheuttavat lisääntyvää kansantaloudellista taakkaa. Verotukselliset toimenpiteet ovat tehokkaita ja kattavia koko väestön terveyttä edistävien ruokavalintojen tukemisessa ja terveyden edistämisessä.
Keväällä 2015 WHO suositti, että lisätyn sokerin osuus ruokavaliossa saisi olla enintään 10 % syödyn energian määrästä, mieluiten 5 %. Perusteena on lihomisen ehkäisy ja hammasterveyden edistäminen. VRN:n suositus lisätyn sokerin saannista on vastaavasti korkeintaan 10 % kokonaisenergiasta. Suomalaiset lapset saavat sokerista 13-14 % päivittäisestä energiastaan. Murrosikäisten poikien sokerin saanti on jopa tätä suurempaa. Täten erityinen huolenaihe Suomessa on lasten ja nuorten terveys.
VRN ja THL ovat huolissaan siitä, että verotuloja vähennetään sellaisesta verosta, jonka kansa yleisesti hyväksyy ja jolla voidaan edistää kansanterveyttä. Erityisesti nykyisessä heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa verotusta tulisi kohdistaa siten, että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansantautien ehkäisyä, ja tätä kautta vähennetään terveydenhoidon kustannuksia. Terveystaloustieteellisesti suurin hyöty voidaan saavuttaa oikein kohdennetulla terveysperusteisella verotuksella.
Veroperusta tulee määritellä terveysargumenttien ja julkisen keskustelun avulla. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperusteista, mille EU:ssa ei ole esteitä. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Suomessa olisi kova kiire poistaa nykyinen valmistevero EU-lainsäädännön vastaisena. Suomen elintarviketeollisuus on tehnyt kanteen nykyisen veron kilpailua vääristävästä vaikutuksesta EU-tuomioistuimeen. On totta, että nykyisin muissakin tuotteissa kuin makeisissa, jäätelöissä ja virvoitusjuomissa on tuotteita, joitten tulisi olla kyseisen veron piirissä. Veron laajentamista näihin tuotteisiin, esimerkiksi kekseihin, tulisi harkita. Veron tason korottaminen lisäisi sen tehokkuutta. Toisaalta virvoitusjuomiin kuuluvien kivennäis- ja muiden vesien verottamiselle ei ole terveysperusteita. Nykyisen makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron muuttaminen terveysperusteiseksi poistaisi myös lainsäädännöllisen ristiriidan. EU-lainsäädännössä ei ole esteitä terveysperusteiselle lisätyn sokerin lähteiden verottamiselle. Veron terveysperusteisuutta voitaisiin vahvistaa entisestään. Uudet pakkausmerkintäsäädökset luovat mahdollisuuksia pohtia terveysperusteista verotusta ottamalla huomioon tuotteiden koostumusta sokeria laajemminkin.
Nyt on tärkeää saada poliittiset päättäjät, elintarvikealan toimijat ja terveyden edistämisen ja verotuksen asiantuntijat keskustelemaan yhdessä terveysperusteisen veron toteuttamisesta ja sen mahdollisuuksista. Vuonna 2013 ns. sokeriverotyöryhmä esitti useita eri vaihtoehtoja laajentaa veropohjaa kattamaan toteutunutta suurempaa osaa lisätyn sokerin lähteistä. Tuolloin hylättiin työryhmän esittämä ns. yhdistelmämalli, joka perustuisi sekä lisätyn sokerin määrään tuotteissa että nyt voimassa olevaan makeisveroon. Sen toteuttaminen olisi edellyttänyt sokerin määrän ilmoittamista pakkausmerkinnöissä, mikä koettiin tuolloin hankalaksi. Nyt uudistunut pakkausmerkintälainsäädäntö edellyttää, että joulukuusta 2016 lähtien sokeri ilmoitetaan pakkauksen ravintoarvomerkinnöissä kokonaissokerina.
Terveysperusteisessa sokeriverotuksessa verotuksen tulisi kohdistua lisättyyn sokeriin tuotteissa, joilla ei ole muutoin merkittävää ravitsemuksellista arvoa esimerkiksi makeiset, sokeroidut juomat, useat välipalatuotteet ja makeat leivonnaiset. Teollisuuden kilpailuetuna voisi olla lisätyn sokerin vähentäminen näissä ja muissa tuotteissa niiden koostumuksen ja uusien tuotteitten kehittämisen kautta.
Juhani Eskola pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Erkki Vartiainen johtaja Terveysosasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta puheenjohtaja erkki.vartiainen thl.fi p. 029 524 8622
Arja Lyytikäinen pääsihteeri Valtion ravitsemusneuvottelukunta arja.lyytikainen evira.fi p. 050 409 9860
D-vitamiiniraportti
Suomalaisten alhaista D-vitamiinin saantia on pyritty parantamaan 2000-luvulla mm. nestemäisten maitovalmisteiden D-vitaminoinnilla. Seurantatutkimusten mukaan D-vitamiinin saanti ja elimistön D-vitamiinistatus ovat jossain määrin parantuneet, mutta eivät vielä riittävästi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta asetti 12.1.2009 kokouksessa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävinä oli 1) tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin ja 2) arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Toimiaika kesti 31.3.2010 asti. Työryhmän laatima raportti vuodelta 2010 on saatavilla tästä (pdf).
Juomat ravitsemuksessa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on pohtinut erilaisiin juomiin liittyviä näkökulmia v. 2007-08. Työn tuloksena syntyi raportti, jossa esitetään suosituksenomaisia kannanottoja erilaisten juomien käytöstä ja perusteluja käyttösuosituksille. Työryhmän näkemyksen mukaan suomalaisten juomatavat ovat alkoholin käyttöä lukuun ottamatta kohtuullisen järkevät. Vesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista ja sen käyttöä janojuomana tulisi vahvasti tukea. On tärkeää, että laadukkaan juomaveden saatavuus turvataan edelleen. Juomien runsas valikoima markkinoilla on lisännyt kuluttajien paineita hallita uudenlaisia juomia. On tärkeää, että kuluttajilla on entistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja ymmärtää juomien koostumuksia ja käyttötarkoitusta.
Työryhmän laatima raportti saatavilla kokonaisuudessaan tästä (pdf, 482 kt).