Ravitsemus sote- ja maakuntauudistuksessa

Ravitsemuksella rakennetaan hyvinvointia ja elinvoimaa kuntiin 

Hyvä ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, ja sen sisältyminen tulee varmistaa hyvinvoitialueuudistuksessa, kun muodostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollisia rakenteita.

Hyvä ravitsemus edistää lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista, ylläpitää työikäisten vireyttä ja työkykyä ja tukee vanhusten toimintakyvyn, mielenvireyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin säilymistä. Terveyttä edistävä ruoka vähentää keskeisten kansantautiemme vaaraa ja taakkaa ja ehkäisee sairaanhoidon tarvetta. Säännölliset ateriat yhdessä toisten kanssa ovat sosiaalista pääomaa, jolla edistetään koko yhteisön hyvinvointia. Ravitsemus on yhteiskunnallisesti paitsi terveys- ja sosiaalipoliittinen, myös talous-, elinkeino- ja ympäristöpoliittinen valinta. Väestön hyvän ravitsemuksen edistäminen on sekä kunnan että maakunnan tehtävä, jonka linjaukset, toimenpiteet ja vastuut on määriteltävä ja päätettävä yhdessä.

Kuntapäättäjän muistilista

Kuntapäättäjä, valmistelija ja asiantuntija: varmista, että väestön ravitsemuksen parantamiseksi on sovittu toimenpiteistä, niiden vastuutahoista, seurannasta ja arvioinnista.

Huolehdi, että

1.      Ravitsemus huomioidaan hyvinvointistrategiassa

Kuntien hyvinvointikertomuksissa väestön ravitsemuksen edistäminen on määritelty ikäryhmittäin ja toiminnalle on asetettu tavoitteet ja sovittu käytännön toimenpiteet sekä niiden vastuutahot, seuranta ja arviointi.

 2.    Ravitsemuksen asiantuntijat ovat mukana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmässä
Ravitsemuksen ja ruokapalveluiden asiantuntijoilla on tieto kunnan  asukkaiden ravitsemustilasta ja ravitsemuksen edistämisen tarpeista, toteutuneesta ruokakasvatuksesta, ravitsemusneuvonnasta, ruoka- ja kauppapalveluista sekä yhteisöllisen syömisen ratkaisuista, niiden kehittämisestä sekä eri toimintatapojen vaikuttavuudesta.

3.     Alueenne väestön ravitsemusta seurataan ja kehitetään yhteistyössä
Toimijoiden välisen yhteistyön voi organisoida perustamalla esimerkiksi hyvinvointialueen ja kunnan ravitsemuksen seurantaryhmän, joka toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän jaostona. Seurantaryhmän tehtävänä olisi tehdä esityksiä hyvän ravitsemuksen edistämisen toimenpiteistä ja hyvien käytäntöjen käyttöönotosta sekä huolehtia kattavasti seurannasta ja arvioinnista. 

4.     Ravitsemussuosituksia käytetään ruokapalveluissa
Kuntasi alueella ruokapalveluissa aterioiden toteutuksen perustana ovat palvelusopimuksiin ja kilpailutusasiakirjoihin kirjatut ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset ja kunkin kohderyhmän omat ruokasuositukset. Ruokapalvelut toteutetaan kestävästi ja ne on resursoitava siten, että ruokasuositukset voivat toteutua ja ruokakasvatukseen liittyvä monialainen yhteistyö on mahdollista. 

5.   Kunnan työntekijät saavat ravitsemuskoulutusta ja kuntalaiset ennaltaehkäisevää ravitsemusohjausta ja -tietoa
Kunnan käytettävissä tulisi olla ravitsemusasiantuntija, joka koordinoi terveyden edistämistä kunnassa ja voi antaa asukkaille tietoa terveyttä edistävästä ravitsemuksesta sekä kouluttaa kunnan työntekijöitä, esim. liikunnanohjaajia.

Ravitsemusta edistetään hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä

Terveyden edistäminen pohjautuu vahvasti kuntien ja hyvinvointialueiden sekä muiden toimijoiden kuten järjestöjen yhteistyöhön. Ravitsemuksen edistämisen on osa tätä työtä. Sen toiminnalliset tavoitteet, työn kuvaaminen sekä seuranta ja arviointi ovat osa kunnan hyvinvointikertomusta. Ravitsemuksella hyvinvointia sivustolta löytyy lisätietoa ja tarkastuslistoja kunnille.

Kunnat vastaavat ravitsemuksen edistämisestä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa, sillä väestön ravitsemuksen edistäminen on laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Väestön ravitsemusta edistäviä palveluita kuntatasolla ovat kuntien tarjoamat peruspalvelut (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus) ja kuntien itse tuottamat tai kilpailuttamat palvelut (esim. ruokapalvelut).

Kuntatasolla väestön hyvän ravitsemuksen edistämisen tulee perustua kuntalaisten terveydentilan tuntemukseen, ja ravitsemuksen edistämisen tarvearvioon ikä- ja väestöryhmittäin. Tärkein tavoite on ravitsemukseen liittyvien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ottamalla huomioon heikoimmassa asemassa olevat: terveyttä edistävien aterioiden syömisen tulee olla mahdollista kaikille.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on myös tarjota kunnille asiantuntijatukea ravitsemuksen edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ravitsemuksen asiantuntijoita käytetään kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomustyössä, ennakkoarvioinnissa, koulutusten järjestämisessä sekä valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanossa sekä ruokapalveluista ja elintarvikkeiden hankinnoista päättämisessä, esimerkiksi paikallisissa hankintarenkaissa. Tarttumattomien tautien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa ravitsemus on oleellinen osa omahoitoa. 

Kansanterveys- ja ruoka-alan järjestöjen toiminta on väestön ravitsemuksen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö järjestöjen kanssa on rakennettava kuntatasolla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, jossa palvelujen tasa-arvoisesta tarjonnasta on huolehdittu.

Lisätietoja:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Satu Jyväkorpi, pääsihteeri Valtion ravitsemusneuvottelukunta,

sähköposti: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

 

Suosituksia ja väestön ravitsemuksen edistämisen asiakirjoja:

Sivu on viimeksi päivitetty 7.2.2024