Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Yläsavolainen muurinpohjalettu -nimityksen rekisteröintiä. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria Itä-Suomi ry, Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio.
Julkinen kuulutus sekä päätökseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä Ruokaviraston verkkosivuilla 4.12.2023 saakka. Päätökseen on mahdollista hakea oikaisua.
Nimisuojaus perustuu Yläsavolaisen muurinpohjaletun maineeseen
Yläsavolaisen muurinpohjaletun suojaus perustuu letun maineeseen perinteisenä yläsavolaisena erikoisherkkuna.
Yläsavolaisen muurinpohjaletun maantieteellisen alueen muodostavat Ylä-Savon kunnat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.
Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli Yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy jo vuoden 1933 Kotiliedestä, jossa annetaan valmistusohje muurinpohjaletuille.
Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto järjesti ensimmäiset muurinpohjalettujen paistokilpailut vuonna 1972. Siitä lähtien kilpailuja on pidetty Ylä-Savossa maakuntajuhlissa. Letun pitsimäisyys, rapeus ja ohuus erottavat muurinpohjaletun tavallisista ohukaisista. Ominaisuudet ovat olleet merkittäviä arviointikriteerejä muurinpohjalettujen paistokilpailuissa.
1970-luvulla muurinpohjalettujen maine alkoi levitä Suomessa. Yläsavolaiset pystyttivät vuonna 1973 ensimmäisen kerran muurinpohjalettutukikohdan Helsingin Töölönrantaan kesäksi.
1970-luvulla pohjoisranskalaisessa Gouvesin kunnassa kiinnostuttiin yläsavolaisista muurinpohjaletuista verrokkina heidän paikallisiin ohukaisiinsa. Lettuvaltuuskunnat Iisalmesta ja Gouvesista tekivät vierailuja puolin ja toisin.
Suojattuja nimityksiä on jo yli 3600
Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3600 nimitystä. Järjestelmässä on 14 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista kaksitoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.
Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Lisätietoa Ruokaviraston verkkosivuilta
Lisätietoa:
Piritta Sokura, erityisasiantuntija
Puh. 040 570 7024
etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi