Nimelle ”Simojärven muikku” haetaan EU:n nimisuojaa. Nimisuojahakemus perustuu muikun erityisominaisuuksiin, jotka ovat seurausta sen maantieteellisestä ympäristöstä. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Ranuan Kalajaloste Oy.
Simojärven muikku -nimitystä käytetään Lapin eteläosan, Ranuan kunnan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Kala myydään tuoreena tai pakastettuna.
Simojärven muikku on pienikokoinen ja kirkkaan hopeinen, mikä johtuu karusta erämaajärvestä. Kasvuympäristöstä johtuen kalan mäti on oranssin punertavaa, mikä erottaa sen muista muikuista, joiden mäti on tyypillisesti kellertävää.
Muikulle on tyypillistä pieni koko, joka johtuu osittain siitä, että talvet ovat pitkiä ja avovesikausi on lyhyt, jolloin planktonravintoa on niukasti. Yhden kasvukauden jälkeen sen keskimääräinen pituus voi vaihdella noin 4–8 cm:n välillä. Kala painaa noin 3–5 grammaa.
Muikun erikoisuutena on sen pieni koko, minkä takia talvella nuotattu kala voidaan syödä ilman perkaamista. Kuolinjäykkyyden kesto on pidempi kuin muilla muikuilla yleensä.
Maantieteellisen ympäristön erityisyys
Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi, jonka kirkkaat vedet tuottavat puhdasta kalaa. Simojärven alueesta suuri osa on mukana rantojensuojeluohjelmassa, jonka mukaan maamme arvokkaimmat rannat säilytetään rakentamattomina. Viereinen Soppanan alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Simojärven ja Soppanan alueista huomattava osa kuuluu myös Natura 2000 -alueverkostoon. Tämän vuoksi Simojärvi pysyy tulevaisuudessakin erämaatyyppisenä ja säännöstelemättömänä järvenä.
Kalastonsa puolesta Simojärvi on arvokas osa Simojoen vesistöä. Järvessä tavataan 13 kalalajia, joista mainittakoon siika, muikku, järvitaimen ja harjus. Simojärvi on ollut tunnettu kalastusalue jo 1500-luvulta lähtien. Satoja vuosia jatkunut perinteinen nuottakalastus perustuu järven poikkeukselliseen veden läpinäkyvyyteen ja kirkkaan veden aikaansaamaan laajaan perustuotantoon. Kesällä kalastetaan pintavedestä hämärän aikaan eläinplanktonin noustessa ylös. Vesien lämmettyä loppukesästä muikut hakeutuvat kylmempiin ja syvempiin vesiin, josta ne pyydetään pohjanuotalla. Syksyn pimeisiin öihin ajoittuu yleisesti harvinainen, mutta kirkasvetiselle Simojärvelle ominainen kuutamolla tapahtuva kalastus, jolloin muikut nousevat aivan veden pintaan. Kaupallinen kalastus tapahtuu 95 prosenttisesti talvella jään päältä.
Simojärven muikku on tuttu myös erilaisten tapahtumien kautta. Kalaa on myyty paistettuna erilaisissa tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla jo vuodesta 1998 lähtien.
Vastaväitemenettely on käynnissä nyt
Nimen rekisteröintiin liittyvä kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 23.3.2023 saakka. Aineisto on luettavissa osoitteessa: www.ruokavirasto.fi/simojarven-muikku. Vastaväitteen voivat tehdä Suomessa viranomaiset, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee. Ruokavirasto käsittelee vastaväitteet ja tekee asiasta päätöksen. Euroopan komissio päättää nimen rekisteröinnistä mahdollisen EU-käsittelyn jälkeen.
Lisätietoa:
Piritta Sokura, erityisasiantuntija
P. 040 570 7024
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi