Yläsavolainen muurinpohjalettu on Suomen viidestoista nimisuojattu tuote

13. helmikuuta 2025

Komissio on hyväksynyt Yläsavolainen muurinpohjalettu -nimen rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria Itä-Suomi ry/Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Yläsavolaisen muurinpohjaletun suojaus perustuu letun maineeseen perinteisenä yläsavolaisena erikoisherkkuna. Yläsavolaisen muurinpohjaletun maantieteellisen alueen muodostavat Ylä-Savon kunnat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli Yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy jo vuoden 1933 Kotiliedestä, jossa annetaan valmistusohje muurinpohjaletuille. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto järjesti ensimmäiset muurinpohjalettujen paistokilpailut vuonna 1972. Siitä lähtien kilpailuja on pidetty Ylä-Savossa maakuntajuhlissa. Letun pitsimäisyys, rapeus ja ohuus erottavat muurinpohjaletun tavallisista ohukaisista. 1970-luvulla muurinpohjalettujen maine alkoi levitä Suomessa. Yläsavolaiset pystyttivät vuonna 1973 ensimmäisen kerran muurinpohjalettutukikohdan Helsingin Töölönrantaan kesäksi.

Yläsavolainen muurinpohjalettu valmistetaan maidosta tai laktoosittomasta maitojuomasta, ohrajauhoista, vehnäjauhoista, kananmunista ja suolasta. Yläsavolaiselle muurinpohjaletulle on tunnusomaista ohut ja pitsimäinen rakenne, kauniin ruskea väri sekä se, että tarjoilussa ensimmäinen paistopinta jätetään päällimmäiseksi.

Muurinpohjaletut paistetaan valurautaisella pannulla siten, että taikina valuu reunoilta pannun keskelle päin, jolloin niistä tulee muodoltaan soikeita. Paistamiseen käytetään voita tai laktoositonta voita. Letun koko voi vaihdella.

Suojattuja nimityksiä on jo noin 3600

Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3600 nimitystä. Järjestelmässä on nyt 15 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista kolmetoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.

Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

Lisätietoa nimisuojajärjestelmästä Ruokaviraston verkkosivuilla

Lisätietoa Euroopan unionin virallisessa lehdessä

 

Lisätietoa:

Eija Korpela, juristi
Puh. 050 434 6536
etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi