Suomessa on tuhansia sienilajeja, joista monet kelpaavat syötäviksi. Suositeltavia ruokasieniä ovat: herkkutatti, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, korvasieni, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet.
Maassamme kasvaa runsaat kaksikymmentä sellaista sienilajia, jotka voivat käytännössä aiheuttaa myrkytyksiä. Myrkyllisiä sieniä ei tarvitse opetella – riittää, että poimija tuntee ne ruokasienet, joita hän käyttää. Ruokasienten joukossa on myös sieniä, jotka käsittelemättöminä ovat myrkyllisiä.
Maatamme voi pitää sienestäjän paratiisina. Runsassatoisena sienivuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina sienivuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa. Lähes koko poimittu sato menee poimijoiden omaan kotitalouskäyttöön. Myyntiin päätyy arviolta miljoona kiloa sieniä eri kanavien kautta. Aina 1990-luvun loppupuolelle saakka haaparousku oli eniten kerätty sienilaji. Vuosituhannen vaihduttua ykköspaikan haltijaksi ovat nousseet herkkutatit. Ne ovat kaupallisesti tärkein sieniryhmä ja merkittävä vientituote.
Sienestys on hauska ja hyödyllinen harrastus, joka tarjoaa edullista ja terveellistä ruokaa. Sieniretkellä saa ainakin liikuntaa ja raitista ilmaa, vaikka ei aina sienisaalista sattuisikaan löytämään.
Muista: poimi vain niitä sieniä, joiden varmasti tiedät olevan syötäviä!
Jos epäilet syöneesi myrkyllisiä sieniä, kysy toimintaohjeita Myrkytystietokeskuksesta (puhelin (09) 471 977).
Kaikkien elintarvikkeiden ja niistä vastaavien elintarvikealantoimijoiden tulee täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset, muun muassa:
- Elintarvikealan toiminnan aloittamisesta on tehty tarvittavat ilmoitukset valvontaviranomaisille.
- Valmistus ja myynti on elintarvikelainsäädännön mukaista. Oiva-raportit tuovat elintarvikehuoneistojen valvontatiedot julkisiksi.
- Toiminnassa noudatetaan elintarvikehuoneistoihin ja laitoksiin liittyvää ohjeistusta soveltuvin osin.
- Toimija noudattaa omavalvontasuunnitelmaansa, jossa on kirjattuna elintarviketurvallisuuden ja elintarvikemääräysten kannalta kriittiset kohdat sekä takaisinvedot.
- Lisäaineita, aromeja ja entsyymejä käytetään lainsäädännön mukaisesti.
- Muuntogeenisiä ainesosia (GM) käytetään vain lainsäädännön mukaisesti.
- Tuotteet eivät sisällä hyväksymättömiä uuselintarvikkeita.
- Tuotteet eivät sisällä terveydelle vaarallisia määriä vierasaineita.
- Yleiset pakkausmerkinnät on tehty elintarviketietoasetuksen mukaisesti.
- Markkinoinnissa käytetään vain sallittuja ravitsemus- ja terveysväitteitä.
- Pakkaus- ja muita elintarvikekontaktimateriaaleja käytetään oikein.
- Tuotteet ja valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat jäljitettävissä.
Lisätietoa
- Sienten käsittelyohjeet Cesium-137 -pitoisuuden vähentämiseksi
- Kauppasienten ja myrkkysienten kuvat LuontoPortin internetsivuilla
- Arktiset Aromit ry
- Myrkytystietokeskus
- Suomen Sieniseura: Minne sienestämään?
Standardit
- Herkkutattien standardi (UNECE standard FFV-54 concerning the marketing and commercial quality control of ceps)
- Kantarellien standardi (UNECE standard FFV-55 concerning the marketing and commercial quality control of the family of chanterelles)
- Viljeltyjen sienten standardi (UNECE standard FFV-24 concerning the marketing and commercial quality control of cultivated mushrooms)
- Tryffelien standardi (UNECE standard FFV-53 concerning the marketing and commercial quality control of truffles)
- Kantarellien standardi (Codex standard for fresh fungus "chanterelle" (European Regional Standard) Codex stan 40-1981)
- Syötävät sienet ja sienituotteet (Codex general standard for edible fungi and fungus products codex stan 38-1981)
- Kuivatut syötävät sienet (Codex standard for dried edible fungi codex stan 39-1981)