Chrysomyxa arctostaphyli -kultaruoste

Chrysomyxa arctostaphyli on kultaruosteisiin kuuluva sieni, jonka elinkaari kestää kaksi vuotta. Sieni tarvitsee elinkiertoonsa kuusen (Picea spp.) ja sianpuolukan (Arctostaphylos spp.).

C. arctostaphyli on on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään taimituotantoon tai ympäristöön. Imoita havainnoista ja epäilyistä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

C. arctostaphyli -sieni muodostaa kuuseen tuulenpesiä, jotka värittyvät kesällä oransseiksi, ja joista neulaset karisevat talveksi. Voimakas tartunta hidastaa kuusen kasvua, ja puu saattaa kuolla ennenaikaisesti. Sieni aiheuttaa myös epämuodostumia ja koroja runkoon, kasvun heikkenemistä ja latvuksen katkeamista. Yleensä tauti ei kuitenkaan ole puulle tappava.

 

Isäntäkasvit

  • Kuuset
  • Sianpuolukat

Levinneisyys

  • Esiintyy kaikkialla Pohjois-Amerikassa, missä kuusta ja sianpuolukkaa kasvaa lähekkäin.
  • Kanadassa taudinaiheuttaja on laajalle levinnyt.
  • Yhdysvalloissa sitä esiintyy useissa pohjoisissa ja läntisissä osavaltioissa.

Vioitus

  • Puun elinvoiman heikkeneminen, oksien ja puiden kuoleminen.
  • Tuulenpesät, joista neulaset karisevat syksyllä.
  • Tuulenpesät voivat olla rungossa tai oksissa, ja ne voivat olla läpimitaltaan jopa kaksimetrisiä.
  • Alkukesästä tuulenpesään muodostuvat uudet neulaset etioloituvat eli kasvavat ylipitkiksi ja väriltään vaaleiksi.
  • Myöhemmin kesällä sienen itiöpesäkkeet tekevät tuulenpesistä oranssin värisiä.
  • Itiöntuotannon jälkeen neulaset karisevat, joten tuulenpesä on talvella kuolleen näköinen. Tavalliset havupuiden tuulenpesät säilyttävät normaalin tummanvihreän värin ympäri vuoden.

Chrysomyxan keltaamat neulaset. Kuva: Jan Liska, Forestry and Game Management Research Institute, Bugwood.org

Sienen tartuttamat neulaset muuttuvat alkukesästä väriltään vaaleiksi. Kuva: Jan Liska, Forestry and Game Management Research Institute, Bugwood.org.

Chrysomyxan aiheuttama tuulenpesä. Kuva: W.G. Ziller, Bugwood.orgChrysomyxan aiheuttama tuulenpesä. Kuva: W.G. Ziller, Bugwood.org

Sienen aiheuttama tuulenpesä on väriltään oranssi. Kuva: W.G. Ziller, Bugwood.org.

Chrysomyxa tuhot kauempaa katsottuna. Kuva: W.G. Ziller, Bugwood.org

Kuva: W.G. Ziller, Bugwood.org.

Elinkierto ja leviäminen

  • Sieni talvehtii rihmastona tuulenpesissä sekä sianpuolukan lehdissä.
  • Sienen kehitys jatkuu keväällä rihmastosta tai sianpuolukalta kuuselle kulkeutuvista itiöistä, jotka tartuttavat uusia neulasia.
  • Kesän aikana kuusella kehittyy kirkkaan oransseja itiöpesäkkeitä. Niistä vapautuvat itiöt tartuttavat sianpuolukan lehdet, joissa sieni talvehtii.
  • Itiöiden leviämiskyky on hyvä, ja ne voivat kulkeutua tuulen mukana pitkälle.

Leviämisen estäminen

  • Chrysomyxa arctostaphyli -sieni on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuhoojan hävittäminen.
  • EU:n kasvinterveyslainsäädäntö sisältää maahantuonnin rajoitukset ja erityisvaatimukset karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi. 
  • Pohjois-Amerikassa C. arctostaphyli -sientä on yritetty torjua kemiallisesti, mikä ei ole osoittautunut tehokkaaksi. Muina torjuntakeinoina on käytetty kuusten kaatamista ja sianpuolukoiden poistamista sekä tuulenpesien karsimista.