Kiinanrunkojäärä (Anoplophora chinensis) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon tai ympäristöön. Ilmoita havainnoista tai epäilystä viipymättä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Kiinanrunkojäärän sukulaislaji aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on saman näköinen kuin kiinanrunkojäärä. Sitä on EU-maissa löydetty Kiinasta tuotavan kivitavaran puisessa pakkausmateriaalissa.
Isäntäkasvit
- Vaahterat (Acer spp.)
- Hevoskastanjat (Aesculus hippocastanum)
- Lepät (Alnus spp.)
- Koivut (Betula spp.)
- Valkopyökit (Carpinus spp.)
- Sitrukset (Citrus spp.)
- Pähkinäpensaat (Corylus spp.)
- Tuhkapensaat (Cotoneaster spp.)
- Orapihlajat (Crataegus spp.)
- Pyökit (Fagus spp.)
- Omenapuut (Malus spp.)
- Poppelit (Populus spp.)
- Tuomet, kirsikat, luumut (Prunus spp.)
- Päärynäpuut (Pyrus spp.)
- Monet muut lehtipuulajit
Levinneisyys
- Eurooppa: Italian pohjoisosassa ja Rooman alueella esiintymiä. Yksittäisiä löydöksiä monissa EU-maissa: Kroatia, Ranska, Saksa, Sveitsi, Turkki.
- Aasia: Kiina, Indonesia, Japani, Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Malesia, Myanmar, Taiwan, Filippiinit, Vietnam
Tuntomerkit (aikuinen kuoriainen)
- Suuri koko: ruumis on 2,5-3,5 cm pitkä
- Mustalla kiiltävällä pohjalla valkoisia pilkkuja
- Ruumista pidemmät raidalliset tuntosarvet
Kuvia kiinanrunkojäärästä sivun lopussa.
Kiinanrunkojäärän voi sekoittaa sarvijaakkoon (Acanthocinus aedilis), joka on kotimainen männyllä elävä kovakuoriainen. Sarvijaakon erottaa kiinanrunkojäärästä parhaiten värin perusteella. Sarvijaakko on väriltään harmaanruskea kun taas kiinanrunkojäärä on mustavalkoinen.
Sarvijaakko on 1,3-1,9 cm pitkä. Myös sarvijaakon tuntosarvet ovat pitkät ja raidalliset. Koiraan tuntosarvet ovat 2-5 kertaa ruumiin pituiset ja naaraan tuntosarvet 1,5-2 kertaa ruumiin pituiset. Lisätietoa sarvijaakosta.
Vioitus
- Kasvin tyviosassa pyöreitä tai soikeita aikuisten ulostuloreikiä (läpimitta 6-11 mm)
- Kasvin tyvellä puupurua
- Munintareiät (T-kirjaimen muotoinen viilto) kasvin tyvessä
- Kuoren alla toukkakäytäviä ja puupurua
- Oksien kuivuminen
- Puun kuoleminen
Suomessa haavalla esiintyvän runkohaapsasen (Saperda carcharias) vioitus rungon tyviosassa on hyvin saman näköistä kuin kiinanrunkojäärän vioitus.
Elinkierto ja leviäminen
- Aikuinen naaras munii kuoren alle rungon tyviosaan.
- Toukka kuoriutuu rungossa ja syö puuainekseen isoja käytäviä. Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 4,5 cm pitkä.
- Toukka koteloituu runkoon.
- Kuoriutunut aikuinen jäärä kaivautuu rungosta tekemänsä ulostuloreiän kautta.
- Aikuinen kuoriainen käyttää ravintonaan lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa.
- Elinkierron pituus riippuu ilmastosta. Lämpimässä ilmastossa kehitys on nopeampaa kuin viileässä. Trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla vuodessa kehittyy yksi sukupolvi.
- Leviää maasta toiseen pääasiassa taimiaineiston välityksellä.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Taimitarhoilla, taimimyymälöissä yms. tulee erityisesti ulkomaisia japaninvaahteran (Acer palmatum) taimia tarkkailla kiinanrunkojäärän varalta.
Ilmoittamisvelvollisuus
Jos löydät tai epäilet löytäneesi kiinanrunkojäärän, ota viipymättä yhteys Ruokavirastoon (kasvinterveys@ ruokavirasto.fi).
Ota löytämäsi jäärä mieluiten elävänä talteen esimerkiksi lasipurkkiin.
Aikuinen kiinanrunkojäärä. Kuva: Stephanie van Mourik.
Kiinanrunkojäärä leviää etenkin japaninvaahteran taimien mukana. Kuva: Paula Lilja, Ruokavirasto.
Kiinanrunkojäärän voi sekoittaa sarvijaakkoon, joka on kotimainen laji. Kuva: Jari Poutanen, Ruokavirasto.
Sarvijaakko on väriltään harmaanruskea. Kuva: Jari Poutanen, Ruokavirasto.