Pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään ympäristöön. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Ota löytämäsi kuoriainen talteen esimerkiksi lasipurkkiin.
Pronssijalosoukko on vakavin koivuja vioittava tuholainen Pohjois-Amerikassa. Pronssijalosoukon toukka vioittaa koivun runkoa syöden pintapuuhun kiemurtelevia toukkakäytäviä. Käytävät häiritsevät mahlan virtaamista puussa, mikä heikentää puun kasvua ja voi johtaa puun kuolemaan. Pronssijalosoukon laaja maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Amerikassa osoittaa lajin sopeutumisen erilaisiin ilmasto-oloihin, mikä mahdollistaa sen leviämisen Eurooppaan ja Aasiaan.
Isäntäkasvit
- Koivut (Betula spp.)
Levinneisyys
- Amerikka: Kanada, Yhdysvallat
Tuntomerkit
- Muna: Väritys on valkoisesta kermanvaaleaan. Ovaalinmuotoinen ja 1,5 mm pituinen.
- Toukka: Väritys on valkoisesta kermanvaaleaan. Pää on pieni ja ruumis on jaokkeellinen. Täysikasvuinen toukka on 8-20 mm mittainen.
- Kotelo: Väritys on koteloitumisen alussa kermanvaalea ja tummuu vähitellen ollen kuoriutumisen hetkellä pronssinen tai musta.
- Aikuinen: Väritykseltään tumman pronssinhohtoinen aikuinen on kapea ja isosilmäinen. Pituus on 7-12 mm.
Pronssijalosoukko. Kuva: Whitney Cranshaw, Colorado State University, Bugwood.org
Vioitus
- Oksien kuihtuminen.
- Harva ja väritön lehvistö.
- Koivun pintapuussa kiemurtelevia toukkakäytäviä, jotka isäntäpuulajista riippuen voivat olla jopa yli metrin mittaisia.
- Käytävät ovat litteäpohjaisia ja täynnä tiiviisti pakattua purua.
- Toukkakäytävien päälle kasvaa usein uutta solukkoa.
- Aikuisen ulostuloreiät ovat noin 2 mm leveitä, puolikuun muotoisia.
- Puun kuoleminen.
Pronssijalosoukon toukkakäytäviä koivun kuoren alla.
Pronssijalosoukon tyypillinen D-muotoinen ulostuloreikä.
Kuvat: Whitney Cranshaw, Colorado State University, Bugwood.org
Lisää kuvia EPPOn sivuilla.
Elinkierto ja leviäminen
- Naaraat munivat elävään puuhun rungon vauriokohtiin n. 10-20 munaa.
- Toukka kuoriutuu noin kahden viikon kuluttua munimisesta ja syö toukkakäytäviä pintapuuhun
- Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 8-20 mm pitkä.
- Toukka siirtyy syvemmälle puuhun talvehtimaan.
- Keväällä täysikasvuinen toukka koteloituu ja kuoriutuu. Pohjoisilla alueilla elinkierto on 2-vuotinen. Siellä toukka jatkaa toukkakäytävien muodostamista vielä kesän ja koteloituu syksyllä kuoriutuen seuraavana keväänä.
- Aikuiset kuoriaiset esiintyvät toukokuun ja elokuun välisenä aikana riippuen ilmasto-oloista.
- Aikuinen kuoriainen elää 2-5 viikkoa käyttäen ravintonaan koivun lehtiä.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Pronssijalosoukko on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos Suomesta löydetään pronssijalosoukko, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
- Pronssijalosoukon leviämisen estämiseksi on koivuntaimille ja koivupuutavaralle asetettu tuontirajoituksia EU:n ulkopuolisista maista.