Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon. Ilmoita havainnoista ja epäilyistä viipymättä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Scirtothrips -ripsiäiset ovat pahoja taloudellisesti merkittävien viljelykasvien tuhoojia. Euroopan kannalta uhkaava laji on esimerkiksi Scirtothrips dorsalis, jolla on paljon isäntäkasveja. Suomessa tämä ripsiäinen voisi elää kasvihuoneissa.
Isäntäkasvit
- Pääisäntäkasvit ovat paprika ja teepensas.
- Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi sitruspuut, mansikka, viiniköynnös, soijapapu ja mango.
Levinneisyys
- Aasia: Laajalle levinnyt.
- Afrikka: Norsunluurannikko, Kenia, Uganda
- Amerikka: Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Karibia.
- Eurooppa: Englanti, Espanja
Tuntomerkit
- Muna: Munuaisen muotoiset ja kermanvaaleat munat ovat paljain silmin mahdottomia nähdä.
- Toukka: Ripsiäisellä on kaksi toukkavaihetta.
- Aikuinen: Pieni, noin 1,2 mm mittainen aikuinen on väritykseltään vaaleankeltainen. Siivet ovat kapeat, ripsireunaiset ja väriltään tummat.
Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen. Kuva: Andrew Derksen, USDA-APHIS, Bugwood.org
Vioitus
- Ripsiäinen vioittaa kasveja toukkana ja aikuisena. Ne käyttävät ravinnokseen erityisesti nuoria kasvavia kasvinosia ja hedelmiä.
- Toukat ja aikuiset kerääntyvät erityisesti lehden keskisuonen läheisyyteen.
- Imentävioituksista johtuen:
- Kasvinosan väritys muuttuu hopeanhohtoiseksi, ruskeaksi tai mustaksi.
- Lehdet kiertyvät, niiden koko pienenee ja ne vanhenevat ennenaikaisesti.
- Lehdissä ja hedelmissä ilmaantuu ruskeita toukkien jätöksiä.
- Hedelmät arpeutuvat.
- Runsas esiintymä isäntäkasvilla johtaa kasvin lehtien ja silmujen haurastumiseen, tämän seurauksena lehdet putoavat aiheuttaen suuria satotappioita.
- Ripsiäinen toimii siirtäjähyönteisenä tiettävästi seitsemälle eri virukselle.
Ripsiäisen aiheuttamaa vioitusta.
Kuva: Florida Division of Plant Industry , Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org
Elinkierto ja leviäminen
- Mikroskooppisen pienet munat munitaan isäntäkasvin lehdelle.
- Lämpötilasta riippuen toukat kuoriutuvat 2-7 vuorokauden kuluttua muninnasta.
- Aktiiviset toukkavaiheet kestävät 8-10 vuorokautta ennen koteloitumista.
- Ripsiäinen koteloituu isäntäkasvin lehdelle, lehtihangalle, pudonneiden lehtien sekaan tai kukkien verholehtiin.
- Koteloituneena ripsiäinen on 2-3 vuorokautta.
- Kuoriutunut aikuinen on nopealiikkeinen ja pienikokoinen, alle 2 mm mittainen.
- Elinkierron nopeuteen vaikuttavat isäntäkasvi, lämpötila ja kosteus. Nopeaa elinkierto on kuumassa ja kuivassa ilmastossa.
- Luontainen leviäminen on paikallista. Kansainvälisesti ripsiäinen leviää taimiaineiston mukana.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät hävittämistoimenpiteet.
- Isäntäkasveille on asetettu tuontivaatimuksia EU:n ulkopuolisista maista.