Tukkijäärät (Monochamus spp.) ovat laaja suku, johon kuuluu useita kymmeniä lajeja. Suomessa esiintyvät lajit ovat ranskanräätäli (Monochamus galloprovincialis), idänräätäli (Monochamus sartor urussovii) sekä suutari (Monochamus sutor). Euroopan ulkopuoliset tukkijäärälajit on luokiteltu karanteenituhoojiksi. Tukkijäärät levittävät mäntyankeroista, joka on myös karanteenituhooja. Karantenituhoojiksi epäillyistä lajeista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Isäntäkasvit
- Havupuut
Levinneisyys
- Tukkijäärät ovat levinneet laajalti ympäri maailman.
- Euroopassa on kuusi lajia, joista Suomessa esiintyy kolme.
Tuntomerkit
- Toukka: pullea, väritys vaalea tai vaaleankeltainen. Pää on ruskea ja leuat suuret. Täysikasvuinen toukka on lajista riippuen 2,5-5 cm mittainen.
- Aikuinen: väritys vaihtelee ruskehtavan harmaasta mustaan. Voi esiintyä pilkkuja, raitoja tai täpliä. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Pitkät tuntosarvet, koiraalla pidemmät kuin naaraalla.
Aikuinen Monochamus scutellatus -tukkijäärä.
Kuva: Whitney Cranshaw, Colorado State University, Bugwood.org
Vioitus
- Aikuinen syö puiden lehtiä ja kaarnaa nuorista oksista, aiheuttaen lievää tuhoa tai ei tuhoa lainkaan.
- Tuhon aiheuttavat toukat, jotka kaivavat toukkakäytäviä puun jälsiosaan ja pintapuuhun.
- Osa suvun lajeista toimivat mäntyankeroisten siirtäjähyönteisinä havupuilla. Mäntyankeroiset tunkeutuvat havupuun pihkatiehyihin ja tappavat puun pahimmillaan parissa kuukaudessa.
Elinkierto ja leviäminen
- Tukkijäärien elinkierto kestää muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Elinkierron pituuteen vaikuttavat ympäristöolot, kuten lämpötila.
- Naaraat lentävät kuolleeseen, sairaaseen tai kaadettuun puuhun munimaan.
- Munien kehitys vie 6-12 vuorokautta riippuen lämpötilasta.
- Kuoriuduttuaan toukka kaivautuu syvemmälle puuhun käyttäen puun jälttä ravintonaan. Toukan syömisääni muistuttaa sahauksen ääntä, mistä englanninkielinen nimitys juontaa juurensa (sawyer beetles).
- Toukka muodostaa U:n mallisen toukkakäytävän. Puun sisällä kehittyvän tukkijäärän voi huomata rungon alle ilmestyneestä tikkukasasta, joka syntyy kun toukka työntää tikkusilppua pois puun sisältä.
- Toukka koteloituu pintapuuhun. Aikuinen kuoriainen tekee puuhun pyöreän ulostuloreiän.
- Lajista riippuen aikuisten kuoriutumisaika on keväästä myöhäiseen kesään.
- Kuoriuduttuaan aikuinen lentää terveisiin puihin syömään käyttäen ravinnokseen isäntäkasvin lehtiä tai nuorten oksien puunkuorta.
Tukkijäärät mäntyankeroisen siirtäjähyönteisinä
- Mäntyankeroiset ovat millimetrin mittaisia läpikuultavia sukkulamatoja. Mäntyankeroinen on karanteenituhooja, eikä sitä esiinny Suomessa.
- Mäntyankeroinen siirtyy puusta toiseen tukkijäärien avulla.
- Mäntyankeroisten toukat tunkeutuvat koteloituneiden tukkijäärien ilmaputkistoon.
- Kuoriuduttuaan tukkijäärät lentävät mäntyjen latvuksiin syömään puunkuorta, jolloin mäntyankeroiset pääsevät männyn pihkatiehyisiin kuoreen syötyjen reikien kautta.
- Mäntyankeroinen lisääntyy nopeasti ja tappaa puun jopa parissa kuukaudessa. Tukkijäärät tulevat kuolleeseen puuhun lisääntymään, mikä mahdollistaa mäntyankeroisten leviämisen jälleen uuteen puuhun.
Leviämisen estäminen
- Euroopan ulkopuoliset tukkijäärälajit ovat kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhoojia. Jos niitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
- Jotta ei-eurooppalaiset tukkijäärälajit eivät leviäisi Eurooppaan, on puutavaran tuonnille EU:n ulkopuolelta asetettu rajoituksia, kuten käsittelyvaatimuksia sekä kasvinterveystodistus- ja tarkastusvaatimus.