Tulipoltteen (Erwinia amylovora) oireiden tunnistaminen on haastavaa, koska sen oireet voivat muistuttavat usein muiden tautien tai stressitekijöiden aiheuttamia oireita. Pelkästään oireiden perusteella ei tautia pysty määrittämään, vaan tunnistus täytyy aina varmistaa laboratoriotesteillä.
Tässä on joitakin tunnusmerkkejä, jotka voivat auttaa erottamaan tulipoltteen muista kasvitaudeista:
Tulipoltetta esiintyy vain tietyillä kasveilla. Tulipoltebakteeri aiheuttaa oireita vain Rosaceae-heimon kasveilla, muilla kasveilla se ei aiheuta oireita. Tulipoltteen isäntäkasveja, eli kasveja, joilla se aiheuttaa oireita ovat omena- ja päärynäpuut, ruusukvittenit, aroniat, tuomipihlajat, orapihlajat, tuhkapensaat, pihlajat, kvitteni, japaninmispeli, mispeli, tulimarjat ja pastorinpunamarja.
Lehtien kärkien ruskettuminen ei ole tyypillinen tulipoltteen oire. Toisin kuin useimmissa muissa kasvitaudeissa, tulipoltteen saastuttamissa kasveissa lehtien kärjet pysyvät usein vihreinä tai muuttuvat hieman kellertäviksi. Tulipoltteen oireet alkavat yleensä lehtiruodeista tai kukkaperistä ja leviävät edelleen versoon ja oksaan. Tartunnan myötä lehtiruoti ja lehden tyviosa tummuvat ja kuolevat, sillä infektio etenee pääasiassa johtojänteissä, eikä yleensä vaikuta lehtien kärkiin.
Tulipoltetta esiintyy yleisesti keväällä ja alkukesällä nuorissa kasvinosissa. Tulipolte iskee yleensä kasvin nuoriin, nopeasti kasvaviin osiin. Tämä johtuu siitä, että uudet ja herkät kasvikudokset ovat erityisen alttiita bakteeri-infektioille. Nuoret versot voivat mustua ja kuolla nopeasti, muodostaen tyypillisen, paimensauvaa muistuttavan koukkumaisen kärjen.
Tulipoltteen oireet kasvissa etenevät nopeasti. Tulipolte etenee nopeasti lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, mikä on tärkeä tunnusmerkki erotettaessa sitä muista taudeista. Pitkään lievistä oireista kärsinyt kasvi ei viittaa tulipoltteeseen.
Tulipolteoireisiin liittyy bakteeriliman erittyminen. Sairastuneiden kasvinosien pinnoille erittyy tyypillisesti vaaleaa bakteerilimaa.
Tulipoltteen oireiden kehittyminen vaatii tietynlaisia sääolosuhteita. Tulipoltetta aiheuttava Erwinia amylovora -bakteeri vaatii tietynlaisia sääolosuhteita lämpötilan ja kosteuden suhteen kasvaakseen ja lisääntyäkseen ja aiheuttaakseen tautia. Ruokaviraston sivuilla on ennustekartta, jonka avulla voidaan ajoittaa tulipoltteen oireiden tarkkailu oikein. Ennustekarttaan on arvioitu oireiden esiintymisen ajankohta omenalla ja havaintopisteiden väritys kertoo, milloin oireita voi esiintyä. https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/karanteenituhoojat/tulipolte/tulipolte-ennuste/
Useat eri taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa tulipoltteen kaltaisia oireita kasveilla. Näitä taudinaiheuttajia ovat sekä esimerkiksi bakteerit että sienet, jotka voivat johtaa lehtien, kukkien ja versojen tummumiseen ja kuolemaan. Lisäksi talvivauriot tai ravinnepuutokset voivat aiheuttaa tulipoltteen kaltaisia oireita kasvissa.
Omenarupi (Venturia inaequalis) Omenarupi aiheuttaa lehtiin ja hedelmiin rupilaikkuja. Vaikka omenaruven pääoireet ovat lehdissä ja hedelmissä, voimakkaat infektiot voivat heikentää puuta ja aiheuttaa lehtien ja oksien tummumista ja kuolemista.
Rupilaikkuja omenassa. Kuva: R.W. Samson, Purdue University, Bugwood.org
Rupilaikkuja omenapuun lehdissä. Kuva: William Jacobi, Colorado State University, Bugwood.org
Päärynärupi (Venturia pirina) Päärynärupi aiheuttaa lehtiin ja raakileisiin tummia rupilaikkuja. Raakileiden pinta voi halkeilla ja kasvu pysähtyä.
Rupilaikkuja päärynässä. Kuva: Bruce Watt, University of Maine, Bugwood.org
Rupilaikkuja päärynän lehdissä. Kuva: Bruce Watt, University of Maine, Bugwood.org
Omenahärmä (Podosphaera leucotricha) aiheuttaa omenan lehdillä ja nuorissa versoissa lehtien reunojen kiertymistä ja lehdet käpristyvät ja kovettuvat.
Härmää omenapuulla. Lehdet kiertyvät reunoilta rullalle. Kuva: William M. Brown Jr., Bugwood.org
Päärynänäkämäpunkki (Eriophyes pyri) on kooltaan hyvin pieni, mutta sen imentävioitusten aiheuttamat oireet ovat selvästi havaittavissa päärynän lehdillä. Oireet näkyvät ensin lehtien pinnoille ilmestyvinä vaaleanvihreinä rakkuloina, jotka ajan myötä muuttuvat ruskeiksi tai jopa mustiksi. Vaurioituneet nuoret lehdet kiertyvät reunoistaan, kun taas vanhemmat lehdet ruskettuvat. Päärynänäkämäpunkkien aiheuttamat vauriot näkyvät heti lehtien puhjettua.
Päärynänäkämäpunkin aiheuttamia oireita päärynän lehdissä. Kuva: Jouko Kivimaa.
Versomätä (Pseudomonas syringae pv. syringae) ja runko- ja lehtimätä (P. syringae pv. morsprunorum) aiheuttavat useilla hedelmäpuilla laikkuja lehtiin, versoihin ja hedelmiin sekä lehtien ja kukintojen ruskettumista.
Pseudomonas syringae -bakteerin aiheuttamaa lehtien ja verson kärkien ruskettumista. Kuva: Ruokavirasto (Pseudomonas syringae pv syringae)
Pseudomonas syringae -bakteerin aiheuttamia oireita syreenillä. Ruskettuneita ja kuolleita lehtiä. Verso on kuitenkin vihreä eikä siinä näy erittynyttä bakteerilimaa, kuten tulipoltteen oireissa. Kuva: William Jacobi, Colorado State University, Bugwood.org
Pseudomonas syringae -bakteerin aiheuttamia oireita syreenillä. Ruskettumista lehtien reunoilla ja kärjissä. Kuva: Nancy Gregory, University of Delaware, Bugwood.org
Hedelmäpuunsyöpä (Nectria galligena). Hedelmäpuunsyöpä muodostaa laikkuja puiden oksiin ja runkoihin, jotka kasvavat syviksi koroiksi. Laajentuvat laikut kuihduttavat oksia ja voivat johtaa puiden kuolemaan.
Hedelmäpuunsyöpä omenapuulla. Kuva: Bruce Watt, University of Maine, Bugwood.org