Perunalla tummarengasmätää aiheuttava Ralstonia solanacearum -bakteeri on karanteenituhooja. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Tummarengasmätä pilaa perunan mukuloita. Se on erityisesti lämpimässä ilmastossa merkittävä ja tehokkaasti leviävä kasvitauti. Suomessa tautia ei ole tavattu, mutta uhka leviämiselle tuontiperunan mukana on olemassa. Oireet näkyvät selvimmin kevättalvella mukuloissa, kun halkaistun mukulan johtojännekehä muuttuu ruskeaksi. Tauti leviää kasteluvesien mukana ja piilevänä saastuneissa mukuloissa.
Ralstonia solanacearum -bakteerin eri rodut tartuttavat monia muitakin kasvilajeja erityisesti maapallon lämpimillä alueilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on pelargoneja tartuttava bakteerirotu, jota on löytynyt myös Euroopasta. Tauti voi tarttua myös tomaattiin ja aiheuttaa merkittäviä sadonmenetyksiä. Tomaatilla taudin nimi on tomaatin bakteerinäivete.
Isäntäkasvit
- Pääisäntäkasvit rodulla 3 ovat peruna ja tomaatti.
- Muita isäntäkasveja eri roduilla ovat esimerkiksi pelargoni, paprika, munakoiso ja banaani.
Levinneisyys
- Aasia, Afrikka: Laajalti levinnyt.
- Amerikka: Laajalti levinnyt erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa.
- Eurooppa: Esiintyy useissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa.
Oireet
- Oireet perunan versossa
- Ensimmäiset oireet ovat lehtien ja versonkärkien nuutuminen päivisin.
- Taudin edetessä tyven johtojänteet tummuvat, jolloin tyvi muuttuu ruskeajuovaiseksi ja lehtien sävy muuttuu punaruskeaksi.
- Poikkileikatun varren johtosolukoista valuu vaaleaa bakteerilimaa.
- Oireet perunan mukulassa
- Oireet näkyvät selvimmin kevättalvella halkaistussa mukulassa.
- Ensin vaaleanruskeat johtojänteet, joista pursuaa vaaleaa bakteerilimaa.
- Taudin edetessä johtojännekehä voi mädäntyä ja hajota pois. Mukulaan muodostuu myös tummareunaisia onteloita. Silmuista ja napapäistä pursuaa mukulan pinnalle vaaleaa bakteerilimaa.
- Viileässä ilmastossa mukulaoireet ovat lieviä.
- Oireet tomaatin versossa
- Lehtien nuutuminen päivisin.
- Olosuhteiden ollessa bakteerille otolliset koko kasvi kuihtuu. Vähemmän otollisissa oloissa tauti kehittyy maltillisemmin.
- Saastunut kasvi voi olla pienikokoinen ja myöhemmin syntyneitä jälkijuuria on varressa paljon. Johtojänteet ovat värjäytyneet ruskeiksi ja varren poikkileikkauskohdasta tihkuu vaaleaa bakteerilimaa.
- Oireet pelargonilla
- Alimpien lehtien kuihtuminen ja kellastuminen. Oire etenee kasvin ylempiin lehtiin.
- Bakteeriliman erittyminen kasvien katkaistusta varresta.
- Kasvin mätäneminen ja kuoleminen.
Tummarengasmädän aiheuttamia oireita perunakasvustossa.
Kuva: Dr. Ravelomanantsoa, SH Plant pathology laboratory, DRA, CENRADERU/FOFIFA, Antananarivo (MG), EPPO
R. solanacearum -bakteerin aiheuttamia oireita tomaattikasvustossa.
Kuva: Don Ferrin, Louisiana State University Agricultural Center, Bugwood.org
Elinkierto ja leviäminen
- Bakteeri pääsee maasta isäntäkasviin joko vioittuneen juuriston, varren haavojen tai ilmarakojen kautta.
- Yli 20 celsiusasteen lämpötila nopeuttaa bakteerin leviämistä juuristosta versoon. Myös korkea ilmankosteus ja märät olosuhteet edistävät taudin kehittymistä.
- Taudin kannalta epäedulliset olosuhteet aiheuttavat lievän tai oireettoman saastunnan.
- Kasvissa bakteeri lisääntyy johtosolukossa.
- Bakteeri leviää saastuneiden mukuloiden ja maa-aineksen mukana. Koska tartunta on mukuloissa piilevänä, on saastuneita alueita vaikea havaita.
- Viljelmille tauti leviää yleisimmin saastuneen siemenperunan tai taimiaineiston mukana.
- Muita leviämisreittejä ovat kastelu- ja valumavedet, sekä kaikkien saastuneen perunan kanssa kosketuksessa olevien esineiden välityksellä.
- Maahan levinnyt bakteeri säilyy tartuntakykyisenä vuosia.
- Tauti säilyy myös luonnonvaraisissa isäntäkasveissa. Rannoilla kasvavat ja Suomessakin esiintyvät musta- ja punakoisot voivat levittää bakteeria veteen, josta se leviää edelleen.
Leviämisen estäminen
- Tummarengasmätä on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto tai ELY-keskus määrää hävittämistoimenpiteet.
- Hävittämistoimenpiteenä ovat saastuneiden kasvustojen ja mukuloiden hävitys, viljelyrajoitukset, sertifioidun siemenperunan käyttö ja hyvä viljelyhygienia.