Jalavatauti aiheuttaa puistoissa suuria vahinkoja tappamalla jalavia. Suomessa vaarana olisi myös pohjoisten jalavien geeniperimän katoaminen. Tautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi ja Ophiostoma novo-ulmi -nimiset sienet. Nämä sienet leviävät kaarnakuoriaisten (Scolytus multistriatus, S. laevis ja Hylurgopinus rufipes) välityksellä. Näitä vektorihyönteisiä ei toistaiseksi esiinny Suomessa, mutta lähimmät esiintymät ovat Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä Viipurissa.
Hollanninjalavatauti ei ole karanteenituhooja, mutta sitä ei saa olla myytävissä taimissa. Jos tautia löytyy Suomesta, viranomaiset ensin arvioivat, onko taudin hävittäminen mahdollista ja tekevät sen perusteella päätöksen mahdollisista toimenpiteistä. Ilmoita oireellisista jalavista Ruokavirastoon, jotta mahdolliset tautitapaukset löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: kasvinterveys@ruokavirasto.fi
Hollanninjalavatauti tappaa jalavia. Kuva puupinosta. Kuvat: Audrius Menkis SLU.
Lataa kuva isompana.
Hollanninjalavatauti tappaa jalavia. Kuolleita puita metsikössä. Kuvat: Audrius Menkis SLU. Lataa kuva isompana.
Kuollut latvus. Lataa kuva isompana.
Isäntäkasvit
- Kaikki jalavalajit (Ulmus-suku)
Levinneisyys
- Esiintyy kaikissa EU-maissa Suomea lukuun ottamatta.
Tuntomerkit
- Lehdet kellastuvat. Ensin kärsivät nuoret versot, sitten kuihtuvat latvukset ja oksat. Sienirihmasto tukehduttaa puun nesteenkierron. Puun infektoitumisajankohdasta riippuen jalava voi kuolla yhdessä kesässä.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Taudin aikaisessa vaiheessa infektoituneen oksan voi poistaa. Yleensä sieni etenee kuitenkin niin nopeasti, että tämä ei ole tehokas torjuntatapa. Yleensä puu pitää kaataa ja hakettaa, tai runko pitää kuoria. Juuriston välityksellä leviävän hollanninjalavataudin saastuttamat puut pitää poistaa juurineen ja juuriyhteydet muihin puihin pitää katkaista ojittamalla.
- Taudin leviämistä voidaan estää myös lisäämällä tietoisuutta taudin oireista jalavalla ja kannustamalla kansalaisia tekemään ilmoituksia oirehtivista puista.