Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen

Monia kasvihuonekasveja vioittava krysanteeminsuonimiinaajakärpänen (Liriomyza huidobrensis) leviää kasvihuoneviljelmille pääasiassa ulkomaisten koristekasvien taimien mukana. Lajia esiintyy ympäri maailmaa ja ajoittain myös Suomessa kasvihuoneissa. Avomaalla krysanteeminsuonimiinaajakärpänen ei voi talvehtia Suomen olosuhteissa. 

Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen ei ole karanteenituhooja, joten siitä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä ei kuitenkaan saa olla myytävässä taimiaineistossa.

Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen on kansallisessa vieraslajistrategiassa mainittu laji. Ilmoita havainnostasi vieraslajiportaalissa.

Isäntäkasvit

Miinaajakärpäsellä on paljon isäntäkasveja ja se suosii kasvilajeja, joiden lehdet ovat pehmeät ja mehevät.

  • Koristekasveista esimerkiksi: Harsokukka, krysanteemi, verbena.
  • Vihanneksista  esimerkiksi: Kurkku, paprika, tomaatti.

miinaaja_ansa_jp.jpgMiinaajakärpäsiä kelta-ansassa. Kuva: Jari Poutanen, Ruokavirasto. Lataa kuva isompana.

lirihu_974.jpgAikuinen miinaajakärpänen. Kuva: Central Science Laboratory, York (GB) - British Crown.
Lataa kuva isompana.

miina_jp.jpgToukkakäytäviä. Kuva: Jari Poutanen. Lataa kuva isompana.

imentavioitus_jp.jpgImentävioitusta. Kuva: Jari Poutanen. Lataa kuva isompana.

Levinneisyys

  • Esiintyy ympäri maapalloa.
  • Suomessa ajoittain kasvihuoneissa.

Tuntomerkit

  • Aikuinen miinaajakärpänen on noin 2 mm:n pituinen ja väriltään keltamusta. Toukat ovat vaaleita, 0,3-3 mm:n pituisia.

Vioitus

  • Toukat muodostavat kasvien lehtiin koukeroisia kuvioita, joita kutsutaan lehtimiinoiksi. Jos toukkia on paljon, miinat yhtyvät laikuiksi. Ne vähentävät lehtien yhteyttävää pinta-alaa ja pilaavat koristekasvien ulkonäön.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aikuiset kärpäset purevat lehtien yläpintaan syönti- ja munintareikiä, jotka näkyvät lehdissä pieninä pisteinä.
  • Toukat elävät lehden sisällä ja syövät lehtiin kuvioita, joita kutsutaan lehtimiinoiksi. Toukan tekemä käytä on aluksi ohut ja hento, mutta toukan kasvaessa käytävän koko kasvaa.
  • Täysikasvuinen toukka koteloituu lehden pinnalle tai pudottautuu kasvualustaan.
  • Elinkierron nopeuteen vaikuttavat lämpötila ja isäntäkasvilaji. Elinkierto munasta aikuiseksi kestää 20 celsiusasteessa noin neljä viikkoa, mutta nopeutuu huomattavasti lämpötilan noustessa.