Valtiollisen siementarkastuksen satavuotisjuhlaa vietettiin Turussa 10. syyskuuta kansainvälisen siemenseminaarin merkeissä. Päivässä kuultiin useita tulevaisuuteen katsovia esityksiä.
Ruokaviraston siemenyksikön johtaja Leena Pietilä avasi seminaarin ja kertasi 100 vuoden vaiheita. Siemenen laatua analysoivat menetelmät eivät ole paljoakaan muuttuneet vuosisadassa. Siemenen puhtaus ja itävyysanalyysit ovat edelleen tärkeitä siemenen laadun mittareita.
Maa- ja metsätalousministeriön tervehdyksen juhlaan toi apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen. Hän toi puheessaan esille maa- ja metsätalouden strategiaa ja painopistealueita, joita on muun muassa ilmastonmuutokseen varautuminen.
Head of Sector Päivi Mannerkorpi Euroopan komissiosta pohdiskeli, kuinka siemenala ja -lainsäädäntö pystyvät vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja kaupungistumiseen. Pystyykö siemenala hyödyntämään tarjolla olevia innovaatioita ja uusia työkaluja, kuten digitalisaatiota, massadataa, tekoälyä? Pohjoisten alueiden merkitys siementuottajina korostuu jatkossa ilmastonmuutoksen myötä. Ruokaturvan kannalta uudet ja paremmat lajikkeet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Geneettistä monimuotoisuutta on ylläpidettävä, jotta jalostustyö tuottaa tulosta. Tekijän- ja kasvinjalostajan oikeuksista on huolehdittava.
Mannerkorven mukaan jatkossa virallisesta viranomaisen suorittamasta siementarkastuksesta on edelleen pidettävä kiinni, vaikka siemenalan yritykset käyttävät moninaisia laadunhallinnan työkaluja. EU:n siemenlainsäädäntö nojautuu paljolti kansainvälisiin standardeihin. Yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa tarvitaan. Vakuustodistusten väärennösten estäminen on keskustelun alla. Mannerkorpi vakuutti, että lainsäädäntö ei saa olla lajiketestauksen ja siementarkastuksen teknologisen kehityksen este.
Kansainvälisen siementestausjärjestöjen ISTA:n (International Seed Testing Association) pääsihteeri Andreas Wais esitteli järjestön toimintaa. ISTA:aan kuuluu 81 jäsenvaltioita ja 232 jäsenlaboratorioita, joita eniten on Euroopassa. Järjestön toiminnan pilareita ovat menetelmien, laboratoriotoimintojen ja kansainvälisten tutkimustodistusten kansainväliset standardit sekä asiantuntijoiden tiedonvaihto. Wais kertoi, kuinka siemenalan ja myös ISTA:n toiminta on kehittynyt viime vuosina. On tapahtunut teknistä kehittymistä, kuten erilaiset siemenen kuvantamismenetelmät. Verkon kautta annetaan koulutus sekä käsikirjat ja säännöt ovat sähköisessä muodossa. Jatkuvaa kehitystä tapahtuu myös analyysien saralla. Muun muassa itävyyden vaihtoehtoiset menetelmät ovat tutkimuksen alla.
Pääsihteeri Garlich von Essen Euroseedistä (European Seed Association) antoi katsauksen EU:n siemenmarkkinoista. Siemenmarkkinoiden arvo on 10 miljardia euroa ja siemenalan yrityksiä on 7 200. Vuosittain viljelijöiden käyttöön tulee 3 500 uutta lajiketta ja käytössä oleva pelto- ja vihanneslajien valikoima on kokonaisuudessaan 42 000 lajiketta. Eniten uusia lajikkeita tulee markkinoille Italiasta, Ranskasta ja Saksasta. Yksikin siemenerä saattaa liikkua monen maanosan välillä. von Essen antoi esimerkin vihanneskasvien hybridisiemenistä. Jalostustyö ja siemenen kunnostus tehdään Euroopassa, siemen lisäys Aasiassa ja pakkaus sekä markkinat löytyvät Amerikoista.
von Essen otti myös kantaa siihen, että lajikejalostuksen menetelmiä ei pitäisi rajoittaa. Edistyneitä genomin muokkausmenetelmiä tarvitaan muun muassa jalostustyön nopeuttamiseksi ja yhä monimutkaisempien ominaisuuksien aikaan saamiseksi lajikkeisiin. von Essen teki selvän eron geenimanipuloinnin ja uusien jalostusmenetelmien välillä. Jalostusmenetelmän ei tulisi hänen mukaansa vaikuttaa lopputuloksen hyväksyntään. Geenimanipuloinnissa lajiin tuodaan toisen eliölajin genomia ja tämän vapauttamista hän ei kannattanut. Uusissa jalostusmenetelmissä lajien välisiä risteytyksiä ei tehdä ja tämän sallimista hän pitäisi hyvänä asiana.
Tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta esitteli globaalin ruokajärjestelmän tilaa ja haasteita. Ruokajärjestelmä on laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Kun yhtä sen osaa muuttaa, vaikuttaa se kaikkeen. Yksi tärkeä osa ruokajärjestelmää on ruokaturva. Aliravitsemus on jälleen lisääntymässä maailmanlaajuisesti. Eniten aliravittuja ihmisiä on Aasiassa. Ongelmia ruokaturvassa aiheuttavat sään ääri-ilmiöt ja erilaiset konfliktit maailmalla. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä heti pysäyttämään, arvioidaan sadon alenevan 25 % maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Myös monimuotoisuuden kapeneminen on uhka ruokaturvalle. Viljeltävien lajien määrä on vähentynyt merkittävästi ja yhdeksän kasvilajia vastaa 66 % kasvintuotannosta.
Karttunen kävi läpi myös Suomen ruokajärjestelmän haasteita. Niitä ovat maatalouden alhainen kannattavuus, ravinnepäästöt vesistöihin ja ruokahävikki, josta noin kolmasosa johtuu kotitalouksien aiheuttamasta hävikistä. Ruokajärjestelmän epäoikeudenmukaisuus luo myös haastetta. Osa ihmisistä on ylipainoisia ja osa joutuu hankkimaan ruokansa ruoka-avun kautta. Toisaalta ilmastonmuutoksen seuraukset satoon ovat kansainvälisesti tarkasteltuna lievät. Hetkelliset ruokaturvan ongelmat pystytään Suomessa hoitamaan tuonnin avulla, mutta pitkäkestoisiin ongelmiin on varauduttava, koska olemme monessa tuotantopanoksessa riippuvaisia tuonnista.
Jalostusjohtaja Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä esitteli kasvinjalostusprosessia ja sen saavutuksia sekä pohti tulevaisuuden haasteita. Jalostus on parantanut sato- ja viljelyominaisuuksia ja lopputuotteiden laatua. Myös Veteläinen korosti perinnöllisen muuntelun tärkeyttä jalostuksessa. Muuntelua saadaan esimerkiksi maatiaisista ja olemassa olevista lajikkeista ja sitä voidaan tuottaa uusilla jalostustekniikoilla. Jalostuksessa on myös alettu yhä enemmän hyödyntää ominaisuuksien mittausta, jossa voidaan käyttää muun muassa sensoreita ja kuvantamista.
Siemenyksikön johtaja Leena Pietilä avasi juhlaseminaarin.
Päivän päätteeksi paneelissa keskusteltiin Kirsi Heinosen johdolla länsimaiden ja EU:n roolista koko maailman ruokaturvassa. Vasemmalta Päivi Mannerkorpi, Merja Veteläinen, Garlich von Essen, Kirsi Heinonen, Andreas Wais ja Kaisa Karttunen.
Seminaariesitykset
Andreas Wais: Role of seed testing in the future world (pdf)
Garlich von Essen: Europes seed sector in a changing sosio economic environment (pdf)
Kaisa Karttunen: Food security Challenges of agriculture in Finland and how they are connected to Europe and the rest of the world (pdf)
Merja Veteläinen: Breeding for the future (pdf)
Teksti: Jaana Laurila ja Leena Pietilä
Kuvat: Tarja Hietaranta