Tuhka

Tuhka lannoitevalmisteen ainesosana

Lannoitevalmisteissa ainesosana käytettävän tuhkan on täytettävä ainesosaluokkakohtaiset vaatimukset ja siitä valmistettujen lannoitevalmisteiden tuoteluokkakohtaiset vaatimukset. Tuhka kuuluu ainesosaluokkaan 8. Tuhkan tulee olla peräisin polttoprosessista, jossa hapen määrää ei ole rajoitettu. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus saa tuhkassa olla enintään 3 prosenttia materiaalin kuiva-aineesta. Syötemateriaaleina poltossa saa käyttää ainesosia, jotka on lueteltu Ruokaviraston ylläpitämässä ainesosaluettelossa.

Ainesosaluettelon mukaisia ainesosia ovat:

Kiinteisiin biopolttoaineluokkiin A ja B kuuluva puu-, kasvi-, hedelmä- ja vesibiomassa sekä näiden seokset (SFS-EN ISO 17225-1:2021)
Turve
Ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvä kuituainetta sisältävä kasviperäinen jäte
Puunjalostusteollisuuden jätevedenpuhdistusprosessin primääri-, sekundääri- ja tertiäärilietteet
Tuotantoeläinten lanta ja frassi

Lisäksi on sallittua käyttää apupolttoaineita syötemateriaalien käsittelyssä polttoprosessin käynnistysvaiheessa. Sallittuja apupolttoaineita ovat maakaasu, nesteytetty kaasu, maakaasukondensaatti, prosessikaasut ja niiden ainesosat, raakaöljy, hiili, koksi ja niistä johdetut materiaalit.

Kiinteisiin biopolttoaineluokkiin A ja B kuuluvat materiaalit:

Puubiomassa voi olla luonnon- tai istutusmetsän puuainesta, puunjalostusteollisuuden sivutuotteita ja tähteitä tai käytöstä poistettuja puutuotteita. Luonnon- tai istutusmetsän puuaineksella tarkoitetaan kokopuuta, hakkuutähteitä, kantoja ja kuorta.

Puunjalostusteollisuudesta saatava puutähde voi olla käsittelemätöntä tai kemiallisesti käsiteltyä puutähdettä, kuitua tai puuainesta. Kemiallisesti käsitelty materiaali ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai haitallisia metalleja enempää kuin niitä on samantyyppisissä luonnonmateriaaleissa. Sama vaatimus koskee myös käytöstä poistettuja puutuotteita.

Kasvibiomassa on peräisin maatalous- ja puutarhakasveista. Kasvit voivat olla esimerkiksi vilja-, ruoho-, öljy- tai palkokasveja ja niiden osia kuten siemeniä, kuorta, vartta tai lehtiä. Kasvibiomassaa ovat myös kasvinjalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet.

Hedelmäbiomassa on peräisin puutarhakasvien hedelmistä tai hedelmien jalostusteollisuuden sivutuotteista ja tähteistä.

Vesibiomassa on peräisin levistä ja erilaisista vesikasveista kuten ruokokasveista.

Tuhkan laatuvaatimukset

Tuhkan ainesosaluokkakohtaisissa vaatimuksissa on säädetty haitallisten aineiden enimmäispitoisuuksista. Lisäksi on otettava huomioon pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteet) koskevat säädökset. Tuhkaa, joka ylittää asetuksessa (EU) 2019/1021 säädetyt POP-yhdisteiden pitoisuusrajat, ei saa käyttää lannoitevalmisteiden valmistukseen.

Tuhkan haitallisten aineiden enimmäispitoisuus mg/kg kuiva-ainetta kohden:

Aine tai yhdiste	Enimmäispitoisuus mg/kg ka
Kromi	400
Vanadiini	600
PAH₁₆	6

Metsätuhkalannoite

Metsätuhkalannoitteella tarkoitetaan metsätaloudessa käytettäviä lannoitevalmisteita, joiden valmistuksessa on käytetty ainesosaluokkaan 8 kuuluvaa tuhkaa, joka voi olla pohja- tai lentotuhkaa. Metsätuhkalannoitteen käyttö on sallittua ainoastaan metsätaloudessa. Metsätuhkalannoitteiden käyttö ei ole myöskään sallittua seoslannoitteiden valmistuksessa.

Metsätuhkalannoitteena käytettävän tuhkan ravinnepitoisuuksien on oltava vähintään seuraavat:

kaliumia 2,0 massaprosenttia
fosforia 0,8 massaprosenttia.

Metsätuhkalannoitteeseen saa lisätä muihin ainesosaluokkiin kuuluvia ainesosia tai lannoitteita käyttökelpoisuuden parantamiseksi enintään 10 prosenttia lannoitevalmisteen kokonaismassasta. Käyttökelpoisuutta voidaan parantaa lisäämällä metsän kasvun kannalta tärkeitä ravinteita kuten booria, kaliumia ja kuparia. Lisäksi rakeistuksessa on sallittua käyttää prosessissa tarvittavia apuaineita.

Käytettäessä metsätuhkalannoitetta metsätaloudessa saa sen käytöstä aiheutuva kadmiumin keskimääräinen enimmäiskuormitus olla enintään 100 grammaa hehtaarille 60 vuoden ajanjaksona annettuna.

Metsätuhkalannoitteiden haitallisten aineiden enimmäispitoisuus:

Alkuaine	Enimmäispitoisuus mg/kg ka
Arseeni	40
Elohopea	1
Kadmium	25
Kromi	300
Kupari	600
Lyijy	150
Nikkeli	120
Sinkki¹⁾	4500

^{1)Sinkin enimmäispitoisuuden ylitys on sallittu ainoastaan silloin kun sinkin puute on kasvustosta todettu joko maaperä-, lehti- tai neulasanalyysillä. Tällöin maksimimäärä saa olla enintään 6 000 milligrammaa kilogrammassa kuiva-ainetta.}

Valmistajan velvollisuuksiin muutoksia

Lannoitevalmisteen markkinoille saattava valmistaja tai valmistuttaja vastaa siitä, että lannoitevalmiste ja sen ainesosana käytetty tuhka ovat lainsäädännön vaatimustenmukaisia. Valmistajaa tai valmistuttajaa koskee lannoitelain mukainen ilmoitusvelvollisuus, laatujärjestelmän mukaisesti tehtävä laadunvalvonta sekä vuosi-ilmoitusvelvoite. Valmistajien ja valmistuttajien on huomioitava, että toiminnan laatujärjestelmä kattaa kaikkien ainesosien laadun varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet. Aineosana käytettävän tuhkan osalta on muun muassa varmistettava, että lannoitelainsäädännön mukaiset haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet eivät ylity ja vaatimus ravinteiden vähimmäispitoisuudesta täyttyy.

Tuhkan tuottajaa ei enää katsota lannoitealan toimijaksi, jos se ei itse saata tuhkaa markkinoille lannoitevalmisteena. Tuhkan tuottaja ei näin ollen ole toiminnastaan ilmoitusvelvollinen Ruokavirastolle. Lannoitevalmisteiden valmistajille ainesosaksi eli raaka-aineeksi tuhkaa toimittavat laitokset voivat poistua lannoitevalvonnan asiakasrekisteristä tekemällä lannoitevalvontaan ilmoituksen toiminnan lopettamisesta. Ilmoituslomakkeet ja linkki sähköiseen asiointiin löytyvät täältä.

Tuhkaa tuottavat laitokset, jotka itse toimittavat tuhkaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ovat lannoitevalmisteen valmistajia ja rekisteröintivelvoitteen piirissä. Ilmoitusvelvollisuus koskee laitosta, vaikka se toimittaisi tuhkaa lannoitekäyttöön vain pieniä määriä.

CE-merkityt lannoitevalmisteet

CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden valmistuksessa voidaan käyttää aineisosaluokkaan (CMC) 13 kuuluvia termisessä hapetuksessa muodostuvia materiaaleja tai niiden johdannaisia (tuhkaa tai kuonaa). Laitoksen vaatimuksista, jossa terminen hapetus tehdään, on säädetty EU:n lannoitevalmisteasetuksessa. Asetuksessa on myös lueteltu prosessissa sallitut syötemateriaalit ja vaatimukset muodostuvan tuhkan tai kuonan ominaisuudelle.

Siirtymäaika

Kansallisen lannoitelainsäädännön mukaisesti valmistettavien tuhkalannoitteiden valmistuksessa ja käytössä noudatetaan siirtymäaikaa. Siirtymäajan voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/11 tyyppinimen 1A7 mukaisia tuhkalannoitteita valmistaa 31.12.2023 saakka ja saattaa markkinoille 21.12.2024 saakka.