Puutarhakasvien välityksellä leviävät monet karanteeni- ja laatutuhoojat. Tältä sivulta voit lukea, mitä kasvinterveysvaatimuksia puutarhamyymälöissä pitää huomioida.
Rekisteröidy Ruokaviraston Touko-asiointipalvelussa
Puutarhamyymälät rekisteröityvät Ruokaviraston kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin, jos myytävien taimitarhakasvien (puut, pensaat, perennat, marjakasvit, köynnökset yms.) arvo on vuodessa yli 10 000 euroa (ilman alv). Rekisteröityminen tehdään Touko-asiointipalvelussa. Jos myymälä myöntää myytäville kasveille omia kasvipasseja, se hakee Touko-palvelussa myös kasvipassin käyttöoikeuden.
Järjestä kasvintuhoojien tarkkailu myymälässä
Kasvierän saapuessa myymälään siitä tarkastetaan karanteenituhoojat ja laatutuhoojat. Lisäksi varmistetaan, että sillä on vaatimusten mukainen kasvipassi. Kasvintuhoojia tarkkaillaan myymälässä myös myyntikauden aikana, sillä oireet voivat tulla vasta myöhemmin esille.
Karanteenituhoojia kuten tulipoltetta tai runkojääriä ei saa olla myytävissä kasveissa. Jos epäilet, että kasveissa on karanteenituhooja, ilmoita havainnostasi Ruokavirastoon (kasvinterveys@ruokavirasto.fi). Tarvittaessa oireellisista kasveista otetaan näyte laboratoriossa tutkittavaksi. Tarkastus ja näytteenotto on maksuton.
Myöskään laatutuhoojia ei saa olla myytävissä kasveissa. Laatutuhoojia ovat esimerkiksi alppiruusun versopolte, mansikan punamätä ja luumun rokkovirus. Kasveja, joissa on laatutuhoojan oireita, ei saa kuitenkaan myydä. Oireellinen kasvierä pitää lajitella tai käsitellä tuhoojan poistamiseksi myytävistä kasveista. Tarvittaessa voit lähettää näytteen tutkittavaksi esimerkiksi Ruokaviraston kasvintuhoojalaboratorioon.
Huomioi karanteeni- ja laatutuhoojien osalta myymälässä muutkin kasvintuhoojat karanteeni- ja laatutuhoojien lisäksi. Muitakaan kasvintuhoojia ei saa olla myytävissä kasveissa merkittävässä määrin.
Varmista, että myytävissä tulipoltteen isäntäkasveissa on kasvipassit
Kasvipassi on kasvinterveyslainsäädännön mukainen merkintä. Sen myöntää kasvien viljelijä, myyjä tai välittäjä. Kasvipassin myöntämällä yritys vakuuttaa kasvien vastaanottajalle, että kasvintuhoojien omavalvonta on tehty, ja kasvit on todettu puhtaiksi karanteeni- ja laatutuhoojista. Kasvipassia käytetään kaikilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla, yleensä tukkukaupassa.
Koska Suomi on tulipoltteen suoja-aluetta, pitää tulipoltteen isäntäkasveilla olla suoja-aluekasvipassi (PZ) myös vähittäisasiakkaille myytäessä. Myymälän tehtävänä on varmistaa, että myytävissä tulipoltteen isäntäkasveissa on kasvipassit kiinni. Kasvipassi voi olla nimilappuun yhdistettynä tai erillisenä merkintänä. Myymälän ei ole kuitenkaan pakko itse laittaa kasvipasseja, vaan kasvit voi tilata valmiiksi kasvipasseilla merkittyinä. Tulipoltteen isäntäkasveista on Suomessa tavallisesti myynnissä omenapuita, päärynäpuita, tuhkapensaita, pihlajia, orapihlajia, tuomipihlajia ja ruusukvitteneitä.
Hae tarvittaessa kasvipassin käyttöoikeus
Jos myymälän on tarpeen itse myöntää kasvipasseja, sen pitää hakea kasvipassin käyttöoikeus Touko-palvelussa. Tämä voi olla tarpeen, jos tulipoltteen isäntäkasveja ei tilata valmiiksi kasvipasseilla merkittyinä, tai jos myymälällä on verkkokauppaa tai muuta etämyyntiä.
Kasvipasseja myöntävän yrityksen velvoitteet
Kasvipassien myöntämiseen liittyy liittyy lisävelvoitteita sekä vuosittainen maksullinen tarkastuskäynti. Kasvipasseja myöntävä myymälä paitsi tarkastaa kasvintuhoojia, pitää myös kirjanpitoa tarkastuksista. Kasvipassia käyttävien myymälöiden pitää säilyttää osto- ja myyntilähetyslistojen lisäksi vastaanotetut ja myönnetyt kasvipassit tai kasvipassitiedot kolmen vuoden ajan. Muilla myymälöillä riittää, että säilyttää lähetyslistat kolmen vuoden ajan. Kaikkien myymälöiden tulee järjestää kasvien jäljitettävyys myymälässä, eli kasvien toimittaja pitää olla selvillä kaikista kasvieristä. Tietoja tarvitaan siinä tapauksessa, että kasveista löytyy karanteenituhooja, ja on tarpeen jäljittää sen alkuperä.
- Lue lisää kasvipassia käyttävien yritysten tekemästä omavalvonnasta
- Kasvipassia käyttävän yrityksen verkkokoulutus
Nimilaput monivuotisilla kasveilla
Kaikissa myytävissä monivuotisissa kasveissa sekä vihannesten taimissa pitää olla nimilaput myymälässä. Nimilapussa kerrotaan kasvista suomen- tai ruotsinkielinen nimi, tieteellinen nimi, lajike, myyjän tai viljelijän nimi sekä tuotantomaat.
Laatuvaatimuksilla varmistetaan kasvuunlähtöä
Taimiaineiston ulkoista laatua koskevien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa myytävän taimiaineiston laatu jatkokasvatuksen kannalta. Myytävällä taimiaineistolla pitää olla edellytykset normaaliin kasvuunlähtöön niin terveyden kuin ulkoisen laadun puolesta. Laatuvaatimukset perustuvat taimiaineistosäädöksiin ja koskevat myymälöissä myytäviä monivuotisia puutarhakasveja.
Vaatimuksena ulkoiselle laadulle on:
- Myyntierien tasalaatuisuus
- Kasvien tyypillisyys kasvilajille ja -lajikkeelle
- Taimet ovat normaalisti kehittyneitä
- Juuristo on terve
- Ei merkittäviä pakkasvaurioita eikä myöhempää kehitystä haittaavia mekaanisia vaurioita.
- Normaali nestejännitys
Lisätietoa kasvinterveysvaatimuksista
- Kasvinterveyskoulutus puutarha-alan opiskelijoille löytyy Ruokaviraston verkkokoulutusalustalta. Koulutus sisältää kaikille puutarha-alalla työskenteleville hyödyllistä tietoa kasvinterveysvaatimuksista. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton. Kaikki halukkaat voivat myös suorittaa tentin, josta saa todistuksen sähköpostiin. Koulutusalustalle kirjaudutaan omalla sähköpostiosoitteella ja itse keksityllä salasanalla.
- Ruokaviraston power point -esitys taimimyymälöille (pdf)