1. Kasvipassiin tarvitaan rekisterinumero. Mistä sen saa?
Rekisterinumeron saa kasvinterveysrekisteriin liittymisen yhteydessä. Rekisterinumero löytyy rekisteröintipäätöksestä, tai voit kysyä sitä oman alueesi kasvintarkastajalta. Rekisterinumerot säilyvät samoina lainsäädäntöuudistuksen ja uuden kasvinterveysrekisterin käyttöönoton yhteydessä.
Huomioi, että rekisterinumeron yhteydessä ei enää tarvitse käyttää viranomaisen tunnusta. Kasvipassiin merkitään siis rekisteritunnus muodossa: FI-12345.
2. Mistä voin ladata kasvipassipohjan/EU-lipun?
Kasvipassiin ei ole olemassa tarkkaa mallitiedostoa, jota tulisi käyttää, vaan sen voi tehdä itse. Kasvipassin mittasuhteiden ei tarvitse olla tarkkoja. Tärkeää on, että kasvipassin vasemmassa yläreunassa on EU-lippu (värillinen tai mustavalkoinen), oikeassa yläreunassa sana Plant passport sekä otsikoiden tunnukset A, B, C ja D, joiden perään merkitään tarvittavat tiedot.
3. Pitääkö kasvipassissa olla aina kaikki kohtien A-D tiedot?
Ammattimaiseen jatkokasvatukseen tarkoitetulla taimiaineistolla sekä tulipoltteen isäntäkasveilla pitää olla kaikki tiedot, eli myös jäljitettävyyskoodi.
Valmiissa ruukku- ja ryhmäkasveissa ei tarvitse olla jäljitettävyyskoodia, mutta kyseisen otsikon tunnus (C) pitää kasvipassissa silloinkin olla.
4. Mitä merkitään kasvipassin kohtaan D eli alkuperämaa?
Ammattimaiseen jatkokasvatukseen toimitettava taimiaineisto sekä kaikki monivuotiset kasvit:
- Alkuperämaat aikajärjestyksessä, esim. NL / FI
- Myös perusrungon alkuperämaa merkitään. Perusrungosta käytetään lyhennettä pr. Esim. pr. BE / FI
Valmiit ruukku- ja ryhmäkasvit: Suomessa viljeltyjen kasvien alkuperämaaksi voi aina kirjoittaa pelkän FI:n, kun kasvit ovat olleet Suomessa vähintään kuukauden ajan.
5. Pitääkö kasvipassin ympärillä olla kehykset?
Ei tarvitse, mutta kasvipassitiedot pitää olla nimisäleessä, lähetyslistassa tms. omana erillisenä kokonaisuutena. Kasvipassin "sisälle" ei saa tulla muita tietoja kuin mitä kasvipassiin vaaditaan.
Jos kasvit saattavat päätyä myös muihin EU-maihin, kasvipassin on syytä olla tarkasti EU asetuksessa esitettyjen mallien mukaisia.
6. Voiko kasvipassi olla lähetyslistassa?
Kasvipassin pitää jatkossa kulkea erän mukana, eikä se kasvinterveysasetuksen mukaan voi olla osa lähetyslistaa.
Ruokavirasto on kuitenkin päättänyt, että siirtymäaikana 30.9.2020 asti kasvipassimerkinnän voi tehdä lähetyslistaan, jos vastaanottaja sen hyväksyy. Huomioi, että tukut, keskusliikkeet ja muut välittäjät todennäköisesti vaativat, että kasvipassit on laitettu pakkauskohtaisesti. Huomioi myös, että tätä voidaan vaatia myös silloin jos lähetät kasveja muihin EU-maihin.
Vuoden 2020 alkupuolella pyritään selvittämään muiden EU-maiden käytäntöjä ja ohjeistamaan sen jälkeen, voidaanko kasvipassia jatkossakin käyttää lähetyslistassa.
7. Mikä on kokoomakasvipassi?
Kokoomakasvipassi on kasvipassilomake, jossa on kaikkien lähetyksen sisältämien kasvien kasvipassitiedot. Kokoomakasvipassi kulkee vastaanottajalle lähetyksen mukana.
- Katso kasvipassimallit
8. Voiko kasvipassin painaa viljelyruukkuun, vaikka se peittyy näkyvistä, kun kasvit pakataan muovipusseihin?
Kasvipassin saa painaa viljelyruukkuun, vaikka se pakattaessa jäisi piiloon.
9. Voiko kasvipassin painaa suoraan kasvin pakkauspussiin?
Voi painaa, mutta koska kasvipassissa on kasvin tieteellinen nimi, pitää kaikilla kasvilajeilla silloin olla eri pussit.
10. Voiko kasvipassin painaa nimisäleeseen, vaikka se jäisikin mullan alle osittain tai kokonaan piiloon?
Kasvipassin saa painaa nimisäleeseen.
11. Voiko kasvipassin painaa nimisäleen kääntöpuolelle?
Kasvipassin saa painaa nimisäleen kääntöpuolelle.
12. Mistä voin varmistaa, että kasvipassi on oikeanlainen ennen kuin tilaan niitä?
Kasvipassi on hyvä lähettää tarkistettavaksi osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
13. Pitääkö kasvien lähettäjän, välittäjän ja vastaanottajan säilyttää aina kasvipassitiedot?
Kasvipassien myöntäjän pitää säilyttää kasvipassitiedot. Tämä koskee sekä vastaanotettuja että lähetettyjä eriä. Alkuperäistä kasvipassia ei tarvitse säilyttää.
Kaikkien kasvieriä vastaanottavien yritysten pitää aina säilyttää tiedot kasvien toimittajasta, eli lähetyslistat jolla kasvit ovat saapuneet. Ne säilytetään kolmen vuoden ajan. Kasvipassitiedot tarvitsee säilyttää vain niistä eristä, joille yritys itse myöntää kasvipassit.
Jos kasvien välittäjä (esimerkiksi taimitukku tai kukkatukku) lähettää edellisen toimijan kasvipassilla merkitsemiä kasveja eteenpäin, ei välittäjän tarvitse säilyttää kasvipassitietoja. Välittäjän pitää kuitenkin pystyä jälkikäteen selvittämään mistä kasvit tulivat ja minne niitä toimitettiin.
14. Miten kasvipassit säilytetään käytännössä?
Yritys voi itse päättää miten haluaa säilyttää kasvipassitiedot. Alkuperäisiä kasvipasseja ei ole pakko säilyttää, vaan niistä voi kerätä kohtien A-D tiedot. Kasvipassitiedot voidaan kirjata tietojärjestelmään / viljelykirjanpitoon. Kasvipasseista voi ottaa valokuvat, tai kasvipassit voi ottaa talteen ja arkistoida lähetyslistan kanssa. Jos kasvipassi on merkitty lähetyslistaan, riittää että säilyttää lähetyslistan. Lähetyslistat tulee kaikkien kasvieriä vastaanottavien ja lähettävien säilyttää joka tapauksessa. Katso myös edellinen kysymys.
15. Mikä tieteellinen nimi kasvipassissa ilmoitetaan?
Suositeltavaa on ilmoittaa lajinimi. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitetaan sukunimi. Tieteellinen nimi ilmoitetaan aina vähintään sukutasolla.
16. Käytetäänkö kasvipassia myös siirtonurmella ja kuntalla?
Kyllä käytetään. Siirtonurmia ja kunttaa tuottavat ja markkinoivat yritykset rekisteröityvät kasvinterveysrekisteriin ja hakevat myös kasvipassin käyttöoikeuden.
17. Kuinka kauan edellisen toimijan kasvipassilla merkittyjä kasveja saa myydä eteenpäin?
Tälle ei ole aikarajaa, kunhan kasvipassi on voimassa olevien vaatimusten mukainen. Jos kasveissa on karanteeni- tai laatutuhoojia, niitä ei saa myydä.
18. Missä vaiheessa taimitarhakasvien kasvipassiin saa merkitä alkuperämaaksi FI?
FI saa merkitä, kun kasveja on kasvatettu Suomessa yhden kasvukauden ajan. Perennoilla FI saa merkitä, jos ne on ruukutettu Suomessa.