Kansainvälisenä kasvinterveysvuonna 2020 Ruokavirasto esittelee perunan karanteeni- ja laatutuhoojia sekä muita merkittäviä perunan tuhoojia. Tautien ja tuholaisten tunteminen auttaa viljelijää tuhoojiin liittyvien ongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Perunarutto on ammattiviljelijöille ja monille puutarhaharrastajille tuttu tauti, jonka aiheuttaa Phytopthora infestans -munasieni.
Monet muistavat kouluaikojen historiankirjoista Irlannin suuren nälänhädän vuosina 1845-1852, jolloin perunarutto tuhosi Irlannissa pääruokakasvina viljellyn perunan sadot tuhoisin seurauksin. Nykyisinkin perunarutto on erittäin haitallinen kasvitauti, mutta sen kanssa on opittu elämään.
Oireina ruskeita laikkuja lehdillä ja mukuloissa
Perunaruttoa aiheuttavan Phytopthora infestans -sienen isäntäkasveja ovat koisokasvit, joista perunaruttoa voidaan perunan lisäksi tavata myös tomaatilla. Taudin oireita voi esiintyä varsistossa ja mukuloissa. Perunarutto alkaa usein lehtien pieninä ruskeina kuolioina, jotka kasvavat nopeasti tummiksi laajemmiksi laikuiksi. Laikkujen reunoilla voi kasvaa vaaleaa homekasvustoa. Oireet lehdissä voidaan sekoittaa helposti harmaahomeeseen. Ruttosaastunta voi edetä nopeasti, jos tautia ei torjuta. Tauti tuhoaa perunakasvuston lehdet kokonaan, jolloin perunan sadonmuodostus päättyy.
Perunan lehdellä ruttolaikkuja (kuva Gerald Holmes, Strawberry Center, Cal Poly San Luis Obispo, Bugwood.org).
Varsistosta ruttoitiöt kulkeutuvat yleensä sadeveden mukana mukuloihin. Perunaruton oireet näkyvät mukuloiden pinnalla ensiksi ruskeina tai violetinsävyisinä epätasaisina laikkuina, jotka painuvat myöhemmin kuopalle. Halkaistussa mukulassa malto on ruskeaa ja kuivaa. Infektion edetessä mukulan malto ruskettuu kokonaan ja kuivuu kasaan. Ruttotartunnan saanut peruna voi säilyä varastoitaessa oireettomana, jos olot varastossa eivät ole otolliset taudille.
Perunaruton aiheuttamia laikkuja perunanmukulassa (kuva R.W. Samson, Purdue University, Bugwood.org).
Perunarutolla on monta leviämistapaa
Perinteisesti rutto tulee ensin lehdille ja sieltä mukuloihin. Ruton säilymiselle vuodesta toiseen ja leviämiselle kasvustoon on monta tapaa. Ruttosaastunnan vakavuus ja kulkutapa ovat usein kiinni siitä, miten tartunta on tullut kasvustoon. Kosteissa olosuhteissa perunaruton itiöt voivat levitä tuulen välityksellä kasvustoon. Tällöin taudin oireet ovat ensimmäisenä havaittavissa varsiston yläosissa. Perunarutto voi levitä myös tartunnan saaneesta siemenperunasta tai sienen itiöt voivat säilyä tartuntakykyisinä maassa olevissa munaitiöissä ja maahan jääneissä mukuloissa. Maassa pitkään säilyvät munaitiöt ovat yksi merkittävimmistä leviämistavoista ja voivat hiekkaisessa maaperässä säilyä tartuntakykyisinä jopa neljä vuotta. Saastuneesta maasta tai mukulasta lähtöisin olevan tartunnan oireet ovat ensin havaittavissa varressa ja lehtihangoissa näkyvinä mustina kuolioina.
Mustia kuoliolaikkuja varressa ja lehtihangoissa (kuva Howard F. Schwartz, Colorado State University, Bugwood.org).
Torjunta-aineet voivat pelastaa toivottomassa tilanteessa, mutta eivät ole ainoa ase
Ammattiviljelyssä perunaruttoa vastaan taistellaan ennaltaehkäisevästi torjunta-ainein, joita käytetään harkitusti ja tarkasti osana integroidun kasvinsuojelun menetelmää. Oikein ajoitettuna nykyajan torjunta-aineet voivatkin pelastaa sadon muuten toivottomalta vaikuttavassa tilanteessa. Luomutuotannossa torjuntaruiskutukset eivät ole mahdollisia eikä kotipuutarhoissakaan niitä yleisesti tehdä. Tästä syystä luomuviljelyksillä ja kotipuutarhoissa perunarutto on yleinen jokavuotinen vieras.
Torjuntaruiskutukset eivät kuitenkaan ole ainoa keino taistella perunaruttoa vastaan. Perunanviljelijöiden muita keinoja kemiallisten torjunta-aineiden lisäksi ovat rutonkestävien perunalajikkeiden valinta, kasvinvuorotuksen käyttö viljelyssä, maan rakenteen ja vesitalouden parantaminen sekä viljelyhygienia. Lisäksi terveen siemenperunan käyttö auttaa perunaruton ennaltaehkäisyssä. Näitä keinoja voi myös kotipuutarhuri käyttää perunaruton vaikutusten hillitsemiseen tai ennaltaehkäisyyn.
Kotipuutarhurin muistilista perunaruton hallitsemiseen
- Valitse viljelyyn perunarutonkestäviä lajikkeita.
- Käytä puhdasta sertifioitua siemenperunaa.
- Huolehdi riittävästä viljelykierrosta. Älä viljele perunaa peräkkäisinä vuosina äläkä mielellään samassa paikassa.
- Iso penkki ja syvään istutettu mukula ehkäisee sateen huuhtomien itiöiden pääsyä mukuloihin.
- Perusta viljelys niin, ettei vesi jää seisomaan sinne.
- Mikäli mahdollista, viljele hyvin vettä läpäisevässä ja kuohkeassa maassa.
- Pyri perustamaan kasvusto niin, että se pysyy ilmavana, esimerkiksi sopivin rivi- ja taimivälein.
- Hävitä ruttoon sairastuneen kasvuston varret ennen sadonkorjuuta. Näin minimoit mukuloiden saastumisen riskiä.
- Hävitä kaikki tartunnan lähteet, kuten jäteperunat ja varret panemalla ne kannelliseen kompostiin tai vähintään peittämällä ne mustalla muovilla. Älä jätä mitään ruttoisia kasvinosia tai mukuloita maahan.
- Sadon hyvä kuivaus ja viilennys varastoitaessa estää taudin leviämistä.
Lue lisää perunarutosta
Lisätietoa
Ylitarkastaja Toni Valo, p. 050 471 7076, siemenyksikkö
Ylitarkastaja Atro Virtanen, p. 040 704 9607, kasvinterveysyksikkö