Kansainvälisen siementarkastuslaitosten yhdistyksen ISTAn vuosikokous 2024 pidettiin Cambridgessä Englannissa, samassa kaupungissa kuin missä ISTA perustettiin 100 vuotta sitten 1924. Perustamiskokoukseen osallistui Suomesta siementarkastuslaitoksen johtaja Emil Kitunen.
ISTAn tavoitteena on varmistaa, että siemenen laatu testataan kaikkialla maailmassa luotettavasti samoilla menetelmillä. Tulee siemen sitten Kanadasta, Uudesta-Seelannista tai Saksasta, suomalainen kauppa ja viljelijä voivat luottaa siihen, että tutkimustulokset ovat oikein ja luotettavia. Kansainvälistä siemenkauppaa käytiin vuonna 2021 yhteensä 43,2 miljardilla eurolla, joten siemenen laadulla on väliä! Ilman siemeniä ei ole maataloutta eikä ruokaa, joten siementuotanto ja siemenen laatu ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.
ISTAn vuosikokouksessa kuultiin viimeisimmistä tuulista siementarkastuksessa. Suunta on kohti uutta teknologiaa ja tekoälyä. Esimerkiksi koneäly osaa tunnistaa siemenlajin kuvasta. Eräs sovellus on käytössä Ruokavirastonkin siemenlaboratoriossa, jossa viljanäytteelle tehdään koneellinen esimääritys. Siinä erotetaan ohra-, vehnä-, kaura- ja ruisnäytteissä olevat muut lajit kuin näytteen päälaji. Kehitys kulkee kohti entistä tarkempia lajimäärityksiä, jolloin olisi mahdollista tunnistaa esimerkiksi rikkakasvien siemeniä lajilleen. Esimerkiksi tanskalaisella Vikima Seed -nimisellä pinaatin siementä käsittelevällä yrityksellä on jo tuotantokäytössä sovellus, joka erottaa 99,9 % tarkkuudella pinaatin siemenet ja tunnistaa myös rikat.
Mielenkiintoinen suunta on myös se, että sirkkajuuren esiintulon mittaamisella voitaisiin korvata itävyystieto. Sirkkajuuren esiintulon nopeus ei ole suoraan sama kuin nykyinen itävyys, vaan sirkkajuuren esiintulo kertoo enemmän siitä, mikä on siemenen elinvoima. Yleisesti kasveilla nopea itämään lähtö ennustaa parempaa ja hidas lähtö ennustaa heikompaa elinvoimaa. Joillain lajeilla on päästy lupaaviin tuloksiin esimerkiksi 2–4 päivän pituisella idätyksellä, jolloin tulosten saamista voitaisiin nopeuttaa huomattavasti. Sirkkajuuren esiin tuloa seurattaisiin kuvantamismenetelmillä. Elinvoimatestaus on silta laboratoriotulosten ja todellisten pelto-olosuhteiden välillä, joten on mahdollista, että elinvoimatestaus on tulevaisuuden suunta.
ISTA-todistuksia voidaan tehdä myös sähköisesti. Ensimmäinen sähköinen ISTA-todistus tehtiin heinäkuussa 2024, mutta paperiset todistukset pysynevät käytössä vuosia. Suomen siemenlaboratorio ei ole vielä ottanut sähköistä todistusta käyttöönsä.
Kokouksessa hyväksyttiin uusia ja tarkennettiin vanhoja menetelmiä. Menetelmälisäykset ja -muutokset käyvät läpi validointitestauksen, jossa yleensä 3–6 siemenlaboratoriota toistaa analyysin ja tuloksia vertaillaan. Tulosten pitää olla toistettavia ja vaihtelun pientä yhdessä laboratoriossa ja eri laboratorioiden välillä, jotta menetelmämuutokset tai -lisäykset voidaan sisällyttää seuraavan vuoden ISTA-sääntöihin.
Vain ISTAn akkreditoimilla laboratorioilla on oikeus myöntää kansainvälisessä siemenkaupassa käytettäviä ISTA-todistuksia. ISTAn auditoijat tarkastavat laboratoriot kolmen vuoden välein. Suomen siemenlaboratoriossa auditointi on tehty jo kahden kertaa. Jännityksellä mutta luottavaisin mielin odotamme lokakuussa 2024 tulevaa ISTAn yhdeksännettä auditointikäyntiä!
Leena Pietilä