Ruokamyrkytystapauksissa taudinaiheuttajia levittäneet välittäjäelintarvikkeet pystytään jäljittämään entistä tarkemmin uusimmilla, taudinaiheuttajien geneettisiä ominaisuuksia analysoivilla menetelmillä. Elintarvikkeiden mikrobiologista turvallisuutta on jo vuosien ajan arvioitu bakteeritutkimuksilla, mutta viime vuosina ovat yleistyneet myös elintarvikkeiden virustutkimukset, joiden avulla elintarvike voidaan osoittaa myös virusperäisen ruokamyrkytysepidemian aiheuttajaksi. Ruokaviraston virologian yksikkö aloitti elintarvikevälitteisten virusten analyysipalvelut vuoden 2019 alusta. Toistaiseksi Ruokavirasto tarjoaa analyysipalvelua noroviruksen ja hepatiitti A-viruksen osoittamiseksi.
Elintarvikkeiden mikrobiologista turvallisuutta voidaan seurata viranomaisnäytteistä tehtävillä tutkimuksilla sekä elintarviketeollisuuden ja muiden elintarvikealan toimijoiden, esimerkiksi elintarvikkeiden myyjien omavalvontatutkimuksilla.
”Alkuvaiheessa Ruokavirastossa pystyttiin ottamaan vastaan ainoastaan epidemiatilanteissa otettuja näytteitä, mutta kesän 2019 aikana analyysipalvelu laajennettiin kaikille näytteille. Virologian yksikkö tekee virusanalyyseja sekä elintarvikkeille että pintanäytteille, jotka on otettu esimerkiksi elintarvikkeiden käsittely- tai tuotantotilojen pinnoilta. Viruksen osoittaminen elintarvikkeista on pintanäytteitä haastavampaa, koska virukset ovat elintarvikkeissa usein epätasaisesti jakautuneina ja virusmäärät ovat yleensä kohtalaisen pieniä”, sanoo erikoistutkija Maija Summa Ruokavirastosta.
Kuka tahansa voi toimittaa näytteitä tutkittavaksi Ruokaviraston virologian yksikköön noroviruksen ja hepatiitti A-viruksen tutkimiseksi. Elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyvät näytteet tutkitaan edelleen maksutta, mutta Ruokavirasto ei tee näitä maksuttomia tutkimuksia alihankintana muille laboratorioille, minkä vuoksi epidemiatilanteessa tutkimuksen tilaajana on aina oltava valvontayksikkö, jonka valvonta-alueelta näytteet on otettu.
Virustutkimukset epidemiaselvityksissä ja omavalvonnassa
Virustutkimuksia kannattaa tehdä epidemiatilanteissa, joissa elintarviketta epäillään virustartunnan levittäjäksi. Virusten osoittaminen elintarvikkeista ei ole helppoa, mutta epidemiaselvityksen yhteydessä näytteitä kannattaa kuitenkin lähettää tutkittavaksi.
Pintanäytteet ovat hyödyllinen lisä epidemiaselvityksissä. Keittiön tai tuotantotilojen pinnoilta otetusta näytteestä löytyvää virusta on voinut levitä myös elintarvikkeisiin, joita on käsitelty samoissa tiloissa. Henkilökunnan sosiaalitiloista otetusta pintanäytteestä löytyvä virus puolestaan kertoo siitä, että joku työntekijöistä kantaa virusta ja on voinut levittää sitä myös käsittelemiinsä elintarvikkeisiin.
Omavalvonnassa tutkimukset kannattaa kohdistaa erityisesti riskielintarvikkeisiin kuten ostereihin ja ulkomaisiin pakastemarjoihin. Pintanäytteitä kannattaa tutkia erityisesti noroviruksen epidemia-aikaan eli talvikuukausina marras-toukokuun välisenä aikana.
Virustutkimusten standardimenetelmän kehittäminen vei vuosia
Ensimmäinen standardimenetelmä noroviruksen ja hepatiitti A -viruksen osoittamiseksi simpukoista ja kasvistuotteista julkaistiin vuonna 2017. Toistaiseksi muille elintarviketyypeille kuten liha- ja maitotuotteille tai muille elintarvikevälitteisille viruksille ei ole olemassa standardoitua osoitusmenetelmää. Useita julkaistuja menetelmiä on kuitenkin tarjolla esimerkiksi hepatiitti E-viruksen osoittamiseksi erilaisista elintarvikkeista ja noroviruksen osoittamiseksi maitotuotteista. Näitä menetelmiä ei kuitenkaan ole testattu yhtä paljon kuin standardimenetelmää, joten niiden toimivuus on epävarmempaa.
Viruksen osoitus tapahtuu PCR (polymerase chain reaction, polymeraasiketjureaktio) -menetelmällä. Se kertoo, löytyykö elintarvikkeesta tai tutkittavalta pinnalta tutkimuksen kohteena olevan viruksen genomia eli geeniperimää.
Näytteiden toimittaminen tutkittavaksi
Näytteet voi toimittaa ruokavirastoon henkilökohtaisesti tuomalla tai lähettämällä esimerkiksi postin tai matkahuollon kautta. Tarkemmat ohjeet näytteiden ottamisesta ja toimittamisesta löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta.
Elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyvät näytteet tutkitaan edelleen maksutta. Maksuttoman tutkimuksen ehtona kuitenkin on jatkossa, että tutkimuksen tilaava valvontayksikkö on tehnyt elintarvikelainsäädännön velvoittaman epäilyilmoituksen ruokamyrkytysepidemiarekisteritieto- eli RYMY-järjestelmään. Näytteiden mukana toimitetaan valvontayksikön huolellisesti täyttämä Ruokaviraston oma näytelähete, josta ilmenee muun muassa RYMY-järjestelmään tehdyn epäilyilmoituksen ID-tunnus.
Muiden kuin elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyvien näytteiden tutkimus on maksullista. Maksullisille näytteille on myös oma näytelähetteensä, jota tulee käyttää, kun näytteitä toimitetaan tutkittavaksi. Näytelähetteet ja tutkimusten hinnat löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta.
Lue lisää RYMY-järjestelmästä ja mikrobiologisista elintarviketutkimuksista
Lähetteet elintarvikkeiden virustutkimuksiin
Lisätietoja:
erikoistutkija Maija Summa, virologian yksikkö
maija.summa@ruokavirasto.fi