Heinäkuun lopulla ravustuskausi käynnistyy taas ja saalismäärät kertovat rapukantojen tilanteesta. Suurimman uhkan jokirapukantojen menestymiselle muodostaa rapurutto.
Suomessa rapuruttoa tavataan pääasiassa kahta tyyppiä, joki- ja täplärapujen rapuruttoa. Täpläraputyypin rapuruttoa on todettu lähes kaikissa tutkituissa täplärapukannoissa. Jokiravulle se aiheuttaa nopeasti kuolemaan johtavan taudin. Jokiraputyypin rapurutto ei välttämättä hävitä kaikkia tartunnan saaneita jokirapuja, vaan vesistöön jää usein taudin kantajia. Jokirapukannan elvyttäminen on mahdollista, mutta edellyttää tällaisen piilevän rapuruttotartunnan poissulkemista tutkimuksin.
Ruokaviraston raputautidiagnostiikkaa on kehitetty tunnistamaan rapuruton aiheuttamien rapukuolemien lisäksi myös taudin kantajia. Rapuruton esiintyminen vesistössä sekä akuutissa että piilevässä muodossa on hyvä tunnistaa sen leviämisen estämiseksi.
Näytteet tärkeitä rapuruttotutkimukselle
Ruokavirasto tutkii maksutta kaikki luonnonvaraisten rapujen tautinäytteet. Raputautitutkimukset tehdään Ruokaviraston Kuopion toimipaikassa. Tutkittujen rapujen määrä on jäänyt viimeisenä kahtena vuotena vähäiseksi, niinpä rapuruton esiintymisestäkin on saatu vain vähän varmistettua tietoa. Vuonna 2022 rapuruttoa todettiin jokiravuissa vain kerran sumputuskokeen yhteydessä, silloin kyseessä oli jokiraputyypin ruttotartunta. Vuonna 2023 rapuruttoa ei todettu jokiravussa lainkaan, ei myöskään alkuvuonna 2024. Joitakin ilmoituksia rapujen katoamisesta on saatu, ja aiemmin oli ehkä nähty yksittäisiä kuolleita rapuja, joita ei kuitenkaan toimitettu tutkittavaksi. Rapuruttoa ei näin ollen saatu varmistettua. Myös kuolleen ravun voi nykyään tutkituttaa, ja tällaiset kannattaa heti poimia talteen esimerkiksi pakastimeen pilaantumisen estämiseksi.
Rapuruttoa aiheuttava sienen kaltainen loinen Aphanomyces astaci elää ravun kuoressa. Tautia kantavilla ravuilla esiintyy usein kuoressa ruskeita, pigmentoituneita alueita, tai niiltä voi puuttua raajoja. Muutokset voivat olla myös muun vahingoittumisen aiheuttamaa, joten laboratoriotutkimus on välttämätön syyn selvittämiseksi. Nykyisillä DNA-analyysimenetelmillä voidaan todeta jo pienikin määrä rapuruttoa suoraan ravun kuoresta. Usein on mahdollista varmistaa myös rapuruton tyyppi. Nopeasti kehittyvässä taudissa kuoreen ei ehdi tulla muutoksia, vaan rapu kuolee jo ennen sitä. Rapuruton aiheuttamia käytösmuutoksia voi olla liikkuminen päiväsaikaan, runsas kuoren rapsuttelu tai halvausoireet. Näin oireilevat ravut ovat jo lähellä kuolemaa, joten ne kannattaa ottaa kiinni ja olla yhteydessä Ruokavirastoon näytteeksi lähettämisestä.
Jos jokirapukanta halutaan palauttaa rapuruttoepidemian jälkeen, on tutkimuksin varmistettava, että kaikki ravut ja rapurutto ovat vesistöstä hävinneet. Tämä vaatii yleensä pitkäaikaisia sumputuskokeita. Lisäksi on varmistettava, että istutettavat ravut ovat rutottomia. Istutuksiin liittyvät tutkimukset ovat maksullisia. Sumputuskokeita suunniteltaessa kannattaa olla yhteydessä Ruokavirastoon jo varhaisessa vaiheessa.
Vesistöjen käyttäjiltä vaaditaan tarkkuutta rapuruton leviämisen ehkäisyssä
Rapuruton siirtyminen voi tapahtua rapuruttoa kantavan ravun mukana tai itiöinä, jotka uivat vapaana vedessä. Kaikki kosteana vesistöstä toiseen siirretyt välineet voivat siirtää tartunnan, myös kalastus- ja vesiurheiluvälineet. Täydellinen välineistön kuivaaminen tai desinfiointi siirryttäessä vesistöstä toiseen on siis tarpeen kaikille vesiluonnossa liikkujille. Sekä joki- että täplärapujen siirtäminen luvatta tai lyhytaikainenkin sumputtaminen muualla kuin niiden pyyntivesistössä on kielletty. Erityisen haitallista on täplärapujen karkaaminen jokirapuvesiin, sillä tämä haitalliseksi vieraslajiksi määritelty laji toimii luontaisesti rapuruton kantajana ja estää jokirapukannan elpymisen lopullisesti.
Lisätietoja
Johtava tutkija Satu Viljamaa-Dirks p. 044 720 1469
Erikoistutkija Sirpa Heinikainen p. 044 720 1780
Jaostopäällikkö Tiina Korkea-aho p. 040 489 3380
Lue lisää
https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/rapu/