Terve kuin kala vedessä -sanalasku ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä kalat ja muut vedenelävät voivat sairastaa siinä missä muutkin eläimet. Kolmessa Ruokaviraston laboratoriossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa, työskentelee päätoiminen kaloihin perehtynyt eläinlääkäri. Käytettävissä on tietenkin myös laboratorioiden muu henkilökunta ja erityisesti eläintautibakteriologian laboratorioiden ja virologian yksikön tuki. Tutkimuskohteena ovat sekä viljellyt että luonnonvaraiset kalat. Vuosittain tutkitaan noin viisi sataa näytelähetystä ja useita tuhansia kaloja.
Suomen kalatautitilanne on maailmanlaajuisesti verraten hyvä. Suuri osa laboratorion työstä onkin, yhdessä valvontaviranomaisten kanssa varmistaa, etteivät vakavat kalataudit pääsisi leviämään Suomeen. Kaloille tautia aiheuttavia viruksia voi kuitenkin salamatkustaa monin tavoin, jolloin ne voivat päästä kosketuksiin kalanviljelylaitosten kalojen tai luonnonvaraisten kalojen kanssa. Varoittavana esimerkkinä tästä oli vuoden 2017 tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti IHN-virus, joka löytyi seurantanäytteistä. Tuolloin tartuntareitti jäi kuitenkin epäselväksi. Puhdistustoimet olivat mittavat ja kaksivuotinen tehostettu seuranta jatkuu vielä vuoden 2020 ajan.
Ruokaviraston kalatautitutkimus kalanviljelijöiden apuna
Kalatautieläinlääkärit ovat kalanviljelijöiden apuna tavanomaisissa, tuotantoon liittyvissä terveysongelmissa. Kalojen sairauksia on, joidenkin pintaloisten tunnistamista lukuun ottamatta hyvin hankalaa, ellei jopa mahdotonta tarkemmin määrittää ilman laboratoriotutkimuksia.
Laboratorion tarjoama Kalaterveyspalvelu on terveydenhuoltojärjestelmä, joka ohjeistaa turvalliseen toimintaan viljelylaitoksien kalamateriaalin hankinnassa. Palveluun sisältyy kalanäytteiden tutkimus, kun epäillään kalatauteja. Samalla varmistutaan siitä, että vastustettavat kalataudit löytyvät mahdollisimman nopeasti.
Kalatautieläinlääkärit järjestävät yhteistyössä Suomen Kalankasvattajaliiton kanssa vuosittaisen Kalaterveyspäivän. Se on kalanviljelyalan toimijoille tarkoitettu koulutustilaisuus kalojen terveyteen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Lisäksi Ruokaviraston kalatautitutkijat ja -asiantuntijat järjestävät kalojen tauteihin ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta muun muassa Helsingin yliopiston kanssa.
Arjen kalatautitutkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen perustana luja ammattitaito
Kalatautitutkimus edellyttää lujaa ammattitaitoa ja valppautta muutoksille, koska kalatautitutkimuksissa on erityisen haasteellista kalan suora kosketus ympäristöönsä sekä muuttuvat ympäristöolosuhteet. Myös uusien tautien ja tautien ilmenemismuotojen suhteen on oltava jatkuvasti valppaana. Lisäksi uudet tuotantomuodot, esimerkiksi kiertovesikasvatus, tuovat mukanaan uusia haasteita kalojen terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan.
Kalatautitutkijoiden työhön kuuluu myös oleellisena osana kalatauteihin suuntautuva tieteellinen tutkimus. Tällä hetkellä käynnissä on hankkeita tarttuvan haimakuolitautiviruksen (IPN) taudinaiheutuskyvystä sekä vesihometaudista.
Kirsikaksi tieteellisen tutkimuksen kakun päälle odotetaan vuodelle 2020 kahden kalojen virustauteja koskevan väitöskirjan julkistamista Ruokavirastosta.