Tammikuun 2021 lopussa valmistui vuoden 2020 siemenperunasadon testaus Ruokaviraston kasvianalytiikan yksikön laboratoriossa. Testausta varten rekat kuljettivat Loimaan alueyksikköön reilut kuusisataa säkillistä perunaa, kaikkiaan yli 110 000 mukulaa. Suurin osa, noin 70 % testattavasta siemenperunasta tuli Pohjois-Pohjanmaalta Tyrnävältä ja Limingasta, jotka yhdessä muodostavat korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen eli High Grade -alueen. Siemenperunaviljelyksiä on myös esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
Jokaisesta mukulasta otettiin näytepala rönsyn kiinnittymiskohdasta, eli navasta, perunan vaalean ja tumman rengasmädän testausta varten. Lisäksi lähes 28 000 mukulan itupäästä otettiin toinenkin näyte kasvustovirusten testaamista varten. Jo ennen viljelysten perustamista maanäytteistä oli tutkittu, että tuleva siemenperunaviljelys on puhdas kelta- ja valkoperuna-ankeroisista. Virusten ja rengasmätien testauksessa käytettiin vasta-aineisiin perustuvia menetelmiä ja peruna-ankeroismäärityksissä ankeroiskystan morfologista tunnistusta. Tarvittavat varmistustestit tehtiin PCR-menetelmillä kasvianalytiikkayksikön Viikin laboratoriossa.
Mittava, joka vuosi toistuva urakka tehdään suomalaisen siemenenperunan hyvän laadun turvaamiseksi – sillä varmistetaan, että siemenperuna täyttää lainsäädännön vaatimukset. Peruna-ankeroiset ja rengasmädät ovat erityisen haitallisia, hankalasti hävitettäviä kasvintuhoojia, joita ei perunantuotannossa saa esiintyä lainkaan. Kasvustovirukset ovat perunantuotannossa tavattavia laatutuhoojia, joiden määrälle on asetettu siemenluokittain raja-arvot.
Kasvustovirusten määrä on viime vuosina ollut vähäinen, ja näin oli myös vuoden 2020 siemenperunasadossa. Viljelyksiä testattiin 260 kappaletta, ja vain kuudesta prosentista löytyi pieniä määriä Y-virusta. Yleisin Y-virus -saastunta oli yksi prosenttia mukuloista. Lisäksi neljältä viljelykseltä löytyi yhden prosentin S-virus -saastunta. Viljelyksen hylkäysraja laboratoriotestauksen perusteella on 10 prosenttia. Vielä 2000-luvun puolivälissä yleinen A-virus vaikuttaa hävinneen siemenperunatuotannosta. Samanaikaisesti Y-viruksen määrä on jyrkästi laskenut. Hyvän kehityksen takana ovat vastustuskykyiset lajikkeet, viljelyn kehittyminen sekä viljelyalueiden pohjoinen sijainti, mikä vähentää viruksia levittävien kirvojen määrää.
Vaarallisia kasvintuhoojia ei esiinny Suomessa siemenperunatuotannossa, mikä todettiin myös sadon 2020 tuloksista. Viimeisin ja ainoa perunan vaalean rengasmädän löydös siemenperunatuotannosta oli 1980-luvulla. High Grade -alue kokonaisuudessaan on pystytty pitämään vapaana vaarallisista kasvintuhoojista.
Lisätietoja
jaostopäällikkö Hanna Ranta, siemenlaboratoriojaosto, p. 029 520 4910, hanna.ranta@ruokavirasto.fi